perjantai 18. joulukuuta 2015

Jouluntoivotukset

Luotsie -hanke toivottaa kaikille yhteistyökumppaneilleen mukavaa joulunaikaa!



Palaan jo loppukuusta ensi vuoden asioiden suunnittelun pariin. Tammi-helmikuulle on tulossa tilaisuuksia päästä verkostoitumaan ja näkymään. Luovien alojen yrittäjyyden edistäminen monenlaisissa muodoissa jatkuu! Kaikesta uudesta tiedotamme ensi vuoden puolella tässä blogissa.

Mutta sitä ennen muistakaa rentoutua ja nauttia joulunpyhinä! Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat mahdollistaneet hyvän startin hankkeellemme!


Heini Kähkönen

maanantai 14. joulukuuta 2015

Terveisiä Taipalsaarelta!

Joulu lähestyy ja samalla myös vuosi 2015 käy vähiin. Tämä tarkoittaa Luotsie-hankkeessa sitä, että ensi vuoden suunnitelmia lyödään lukkoon kaiken aikaa. Kaikenlaista mielenkiintoista on luvassa, myös kaikille avoimia tilaisuuksia, joiden toivomme hyödyttävän luovan alan kenttää laajasti. Näistä lisätietoa tulee ensi vuoden puolella! Lisäksi pienryhmätyöskentely jatkuu kaiken aikaa. Haemme myös rahoitusta jatkoa varten, ja sitä silmällä pitäen pidämme silmät ja korvat auki jatkuvasti uusia kehittämiskohteita ja yhteistyötahoja varten.

Luotsie -hanke lupaa toteuttaa pilottikokeiluja, mutta mitä tällä oikeasti tarkoitetaan? Pilotointi itsessään voi tarkoittaa melkein mitä tahansa – sisällöt määräytyvät konkreettisten tarpeiden mukaan. Pisimmälle olemme tähän asti edenneet Taipalsaaren kunnan kanssa. Siellä sivistystoimi on hyvällä vireellä lähtenyt mukaan kehittämään toimintansa osa-alueita yhteistyössä kanssamme. Kiitos sinne jo nyt aktiivisesta osallistumisesta! Mutta mitä tämä tekeminen on käytännössä tarkoittanut?


Ensinnäkin suuntasimme kahteen kertaan Taipalsaarelle ennakkoon kuulemaan mitä toiveita, tarpeita, unelmia ja visioita kunnalla on. Saimme kasaan ison kasan ideoita, joita lähteä viemään eteenpäin. Kolmannella kerralla Taipalsaarella vieraillessamme meillä oli mukana myös opiskelijavahvistusta sekä ammattilaiskouluttaja, joka auttoi poimimaan parhaita ideoita jatkotyöskentelyä varten.

Työt Taipalsaaren osalta jatkuvat ensi vuonna siten, että yksi liiketalouden opiskelija on tekemässä heidän tarpeisiinsa soveltuvaa opinnäytetyötä. Tämän työn teemaan liittyen järjestämme asianosaisille kunnan työntekijöille oman koulutuspäivän tammikuussa. Meillä on myös tarjota laaja paikallisten luovien alojen osaajien verkosto, joiden osaamista jatkossa välitämme kunnassa esille nouseviin ongelmiin.



Toinen pilotti pyörähtää tammikuussa käyntiin enemmän yrittäjävetoisena kokeiluna. Mitä siitä seuraa, kerron lisää kun pääsemme käytännön hommiin!

Jatkossa voit saada kätevästi tietoa ajankohtaisista Luotsie-hankkeen ja yleisemminkin eteläkarjalaisten luovien alojen asioista säännöllisesti julkaistavassa uutiskirjeessämme.






Mukavaa joulunodotusta!

Heini Kähkönen

tiistai 8. joulukuuta 2015

Aineeton arvonluonti tulevaisuuden menestystekijänä

”Liiketoiminnan päämäärät ja arvonluonnin edellytykset ovat muuttuneet merkittävästi. On selvää, että seuraavat vuoden ja vuosikymmenet tulevat olemaan hyvin erilaisia verrattuna erilaisiin vuosikymmeniin, kun laajat ja arvaamattomat muutokset – kuten kasvava yhteiskunnallinen eriarvoisuus, nopeat teknologiset hyppäykset, jatkuvat taloushaasteet ja eskaloituva ympäristökriisi – pakottavat yritykset ja organisaatiot arvioimaan uudelleen oman olemassaolonsa perusteita, rooliaan ja toimintatapojaan.

Arvonluonnin ja yritystoiminnan uudella aallolla yhä useampi yritys on oivaltanut, että pelkän taloudellisen ja funktionaalisen arvon luominen ei enää riitä markkinoilla menestymiseen, vaan yrityksen tulisi pyrkiä synnyttämään myös laajaa kulttuurista ja sosiaalista arvoa.”
Nuppu Gävert ja Ville Tikka, Wevolve 

Liikemaailma muuttuu kovaa vauhtia. Kaikissa kehittyneissä maissa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut monta vuosikymmentä, kun taas aineettoman pääoman merkitys on noussut. Samanlainen kehityssuunta on menossa myös muualla maailmassa, kuten Kiinassa. Muotoiluosaaminen, brändit ja tekijänoikeudet kasvattavat kaiken aikaa merkitystään liiketoiminnassa aineellisten investointien merkitysten pienentyessä. Suomessa vuonna 2013 teollisuuden aineettomat investoinnit ylittivät aineelliset noin 200 miljoonalla eurolla. Ero olisi ollut aineettomien hyväksi vieläkin suurempi, jos kaikki aineettomat erät, kuten henkilöstön koulutus, olisivat arvioissa mukana.



Vierailin viime viikolla kahdessa eri tilaisuudessa, joiden teema kietoutui sen ympärille, kuinka aineettomuus ja luovuus tuovat tuotteille ja palveluille lisäarvoa. Tutustuin myös Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreeseen julkaisuun ”Aineeton arvo – Talouden uusi menestystekijä” (luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin takana).

Ensinnäkin mitä tarkoitetaan, kun puhumme aineettomalla arvonluonnilla? Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Anu Puusa määrittelee ilmiön näin:

”Aineettoman pääoman voi määritellä ei-rahalliseksi pääomaksi, joka ei ole konkreettista, mutta jolla on arvoa ja joka tuottaa tulevaisuuden voittoja. Se on tietoa, joka on mahdollista muuttaa arvoksi. Sen voidaan ajatella viittaavan sellaisiin organisaation resursseihin tai voimavaroihin, joita ei pääosin huomioida tilinpäätöksessä varallisuutena, mutta joilla kuitenkin on merkittävä vaikutus yrityksen tulokseen kaikilla mittareilla mitattuna. Aineetonta pääomaa ilmiönä luonnehtii aika-, paikka-, tilanne-, henkilö- ja organisaatiosidonnaisuus – toisin sanoen tapauskohtaisuus ja siitä juontuva epävakaisuus.”

Reilu viikko sitten Helsingissä luovien alojen valtakunnallisessa Rysä 2015 -tapahtumassa kuulin muutamia konreettisia esimerkkejä nykypäivän uudenlaisesta, aineettomaan pääomaan pitkälti perustuvasta liiketoiminnasta. Tässä niistä esittelyssä kaksi.

Tuore suomalainen panimo Kyrö Distillery on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt niittää ginillään kansainvälistä mainetta ja saanut tuotteitaan myyntiin laajasti. Tuotanto on viimeisen puolen vuoden aikana kymmenenkertaistunut. Yritys kertoi laittaneensa brändäykseen vähintään yhtä paljon rahaa kuin aineelliseen pääomaan, ja tuo panostus on kannattanut. Markkinointi ei ole ollut vain kuluerä ja ajanhukkaa itse panimotyöltä, vaan olennainen investointi ja tärkeä osa yritystoimintaa. Panimon brändi on jo nyt hyvin vahva ja näkyminen sosiaalisessa mediassa vankkaa. Paikallisuus ja laatu ovat tekijöitä, joihin nykyajan kuluttaja haluaa panostaa – tämä mahdollistaa Kyrö Distilleryn kaltaisten menestyjien onnistumisen. Mainoskampanja on ollut menestystarina huolimatta siitä, että tuotteiden perinteinen mainostaminen ei Suomen alkoholilain puitteissa ole edes mahdollista.

Töttöröö Network edustaa vielä vahvemmin aineettoman pääoman nykymuotoa. Töttöröö on ensimmäinen ja ainoa suomalainen Youtube-verkosto, joka toimii välittäjänä nuorten youtubettajien ja mainostajien välillä. Media on murroksessa ja nykyisistä 13–29 -vuotiasta Youtube on kanava, joka tavoittaa 96% kuukausittain. Suosituimmat ”tubettajat” ovat nykyisin nuorison supertähtiä, joiden kautta tämän kohderyhmän tavoittaminen on nykyisin luontevinta. Esimerkkinä Youtuben voimasta nostettiin esille ruotsalainen tubettaja, joka on Yhdysvalloissa toiseksi tunnetuin julkisuuden henkilö nuorten keskuudessa – vaikka nimi ei luultavasti suurimmalle osalle yli 30-vuotiaista sano yhtään mitään. Töttöröön pääoma on yrityksen ja sen verkostoon kuuluvien Youtubeen sisältöä tekevien nuorten aineeton osaaminen, josta ollaan valmiita maksamaan.


Vajaa viikko sitten vierailin myös LUT Lasertaideresidenssin päätösseminaarissa Lappeenrannassa. Residenssi tarjosi taiteilijoille ainutlaatuisen tilaisuuden päästä tekemään taidetta ylipiston lasertekniikkaa hyväksi käyttäen. Hakemuksia residenssiin tuli reilusti päälle sata, ja mukaan valittiin kahdeksan kuvataiteilijaa. Residenssityöskentelyn tuloksia on tällä hetkellä nähtävissä taidenäyttelyssä Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa. Se mitä taideresidenssissä syntyi, on mainio osoitus insinöörien ja taiteilijoiden yhteistyön hedelmällisyydestä. Toinen osapuoli tuo mukanaan visuaalista osaamista ja haastaa uudenlaiseen ajatteluun. Toinen osapuoli taas tuo konetietämyksen, käytännöllisyyden ja loogisuuden. Kumpaakin tarvitaan uuden synnyttämiseen. Ajattelutapaa voi soveltaa laajemminkin – miksei taidetta voisi upottaa lisäarvoa tuomaan jo lähtökohtaisesti vaikkapa talojen suunnittelussa ja teollisuudessa? Tulevaisuudessa uudenlaiset ajattelutavat, visuaalisuus ja muotoilu ovat lisäarvoja, joilla taloutemme voi kilpailla halpakopioita ja massatuotantoa vastaan.

Lisää Lares-projektista voit lukea tästä linkistä!

Kaikki tekstissä käytetyt lainaukset ja faktat on otettu Työ- ja elinkeinoministeriön ”Aineeton arvo – Talouden uusi menestystekijä” oppaasta 22/2015.

Kuvat Lares-projektin päätösseminaarista ja näyttelyn avajaisista.


Heini Kähkönen

perjantai 4. joulukuuta 2015

Osuuskunta yritystoiminnan uutena mahdollistajana

Niin luovilla kuin muillakin aloilla yrittäjäksi hyppääminen on aina oma iso riskinsä. Y-tunnuksen saatuaan ihminen luopuu samalla ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja monesta muusta etuudesta. Varsinkin usealla luovalla alalla, joilla tulovirrat muodostuvat pienistä puroista ja asiakaskontakteja kartutetaan pikkuhiljaa, ei yrittäjäksi lähteminen ole aivan yksinkertaista. Onneksi nykyisin on myös olemassa monenlaisia välimalleja palkkatyön ja yrittäjyyden välissä.

Yksi tällainen on osuuskuntatoiminta. Osuuskuntalaki uudistui vuoden 2014 alussa ja tämä uudistus on entisestään helpottanut osuuskuntien perustamista. Osuuskuntakeskuksen sivuilla todetaan:

"Osuuskuntalain uudistumisen myötä osuuskunnasta on tullut entistä houkuttelevampi yritysmuoto. Yhteisöllisyytensä, joustavuutensa ja pehmeän arvomaailmansa ansiosta niiden suosio kasvaa yhä useammilla toimialoilla. Erityisen hyvin osuuskunta sopii käytännön työhön painottuvaan ja vähän pääomaa vaativaan yritystoimintaan, jossa omistajien henkilökohtaisella osallistumisella on tärkeä merkitys. 
Tänä päivänä osuuskunnan voi perustaa yksin, joten se soveltuu entistä paremmin myös pien- ja perheyritysten yhteisömuodoksi. Osuuskunta voi käytännössä korvata toiminimen, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön. Osuuskunnan sääntöjä laatimalla jäsenmäärästä riippuen voidaan siis saada aikaan hyvin erilaisia yrittämisen alustoja. Myös yritystoiminnan riski on pienempi kuin henkilöyhtiöissä, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan.”

Osuuskunnan voi perustaa ilman pääomaa, mikä sopii useille luoville aloilla, joissa pääomana toimii useimmiten ihmisen osaaminen eikä niinkään materiaalinen pääoma. Osuuskunnan jäsen omistaa palasen osuuskuntaa, mutta ei tarvitse olla henkilökohtaisesti vastuussa taloudellisesti osuuskunnan toiminnasta kuten osakeyhtiössä. Vaikka osuuskunnan voi nykyään perustaa vaikka yksin, useimmiten osuuskunnat kokoavat alleen yhteisön, mikä on omiaan edesauttamaan yhteisöllisyyttä yksin elinkeinotoimintaa harjoittavien pienien luovan alan osaajien kesken.

 
Myös Etelä-Karjalaan on viime aikoina syntynyt uusia osuuskuntia eri aloille. Luovilla aloilla toimivat ainakin Lappeenrannassa osuuskunta Otsina ja Saimaan ammattiopisto Sammon opiskelijoiden oma Vuoksen taitajat osuuskunta Imatralla.

Osuuskunta Otsinan toimipiste löytyy Kaukaalta. Osuuskunnan tiloissa oleva puoti on auki kahtena päivänä viikossa ja osuuskuntalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana Ravintolapäivässä, Siivouspäivässä ja vastaavissa tapahtumissa. Palveluvalikoimasta löytyy esimerkiksi matkailupalveluita, käännöistä, koruntekijöitä, graafista suunnittelua sekä sisustus- ja tekstiilialaa. Lue lisää Otsinan nettisivuilta!

Osuuskunta Vuoksen taitajat on tuoreempi, opiskelijoiden muodostama osuuskunta Imatralta. Osuuskunta tarjoaa palveluja useilta eri aloilta: kädentaidot, kuvataide, vaatetus, tekstiiliala, sisustus, remontointi, maalaus ja puusepäntaidot. Yhteisö pystyy tarjoamaan palveluja siis hyvin monialaisesti. Osuuskunnassa on tällä hetkellä 26 jäsentä.


Itse vierailin Vuoksen taitajien pop up -myymälässä Vuoksenniskalla eilen, tämän bloggauksen kaikki kuvatkin ovat sieltä. Puoti on auki osoitteessa Vuoksenniskantie 78 vielä tänään perjantaina viiteen saakka ja huomenna 5.12. lauantaina klo 10–13. Suositten tutustumaan! Paikalla on työpajoja, galleria ja käsityöpuoti. Ajankohtaiset tiedot löydät ryhmän Facebook-sivuilta.


Osuuskuntamuotoinen toiminta on varmasti tulevaisuudessa yhä enemmän kasvavaa. Myös me Luotsie -hankkeessa haluamme tuoda esille osuuskuntatoiminnan etuja ja tukea tällaista uutta yrittäjyyttä. Jos sinulla on mielessä luovan alan osuuskunnan perustaminen tai olemassa olevan osuuskunnan toiminnan kehittäminen Etelä-Karjalan alueella, ja kaipaat verkostoja tai uusia avauksia, ota yhteyttä ja katsotaan voimmeko tehdä yhteistyötä! Yhteyksillämme oppilaitosmaailmaan, muihin luovien alojen toimijoihin ja potentiaalisiin asiakastahoihin voimme saattaa yhteen uudenlaisia ja yllättäviä yhdessä tekemisen avauksia.


Heini Kähkönen