Pyöräilyä maaseutumaisemissa ja Saimaan saarissa, paikalliskulttuuria, järviristeilyä ja geomatkailukohteita. Kaikkea tätä tarjoaa Saaristopyöräily Imatra-Ruokolahti su 19.6.2016!
Kesällä Etelä-Karjalassa tapahtuu monenlaista, oman lisänsä tapahtumatarjontaan tuo Saaristopyöräily. Jukolan viestin kanssa samana viikonloppuna voi myös suunnistaa pyöräillen.
Imatran ja Ruokolahden saaristomaisemissa pääsee 19.6. pyöräilyn ohessa tutustumaan paikallisiin matkailukohteisiin, geomatkailuun ja paikalliskulttuuriin. Tapahtumassa on mahdollista nostaa myös esille monenlaista luovan alan osaamista!
Voit kiertää rasteja reitillä, joka alkaa Vuoksen kalastuspuistosta Imatralta, kulkee Ruokolahden kirkonmäen, Salosaaren ja Äitsaaren kautta Karhusalmen lossille ja sieltä Mietinsaaren Temoniemeen, jossa on kivikautinen asuinpaikka ja salpa-asemia. Mietinsaaresta matka jatkuu paikallisten risteily-yrittäjien kuljetuksella Imatralle Lammassaareen. Voit joko kiertää koko reitin (n. 50 km + laivamatka), kulkea vain jonkin rastivälin tai vaikkapa käydä vain risteilemässä!
Jos haluat mukaan rastikohteeksi, nyt voit ilmoittautua mukaan! Myös reitin ulkopuolella olevat paikalliset toimijat ovat tervetulleita mukaan pystyttämään rasteja matkan varrelle!
Tapahtuman teemoja ovat paikalliskulttuuri, geomatkailu, luonto ja liikunta. Haluamme nostaa esiin paikallista osaamista. Voit pistää pystyyn pop up -rastikohteen näihin teemoihin liittyen. Haluatko myydä matkailijoille leivonnaisia, tarjota levähdyspaikan tai kertoa paikallishistoriasta? Pyöräilymatkailu on vahvasti nosteessa ja tapahtuma nostaa esille uusia palveluja ja tuotteita.
Tapahtumaa järjestetään monialaisella joukolla.
Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Vuoksen Lautturi Oy.
Yhteistyökumppaneina tapahtuman järjestäjinä toimivat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Humak TKI-Etelä-Karjalan Luotsie-hanke, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Saimaa geomatkailukohteeksi -hanke.
Tapahtuman aikataulu:
Klo 8.30–10.00 lähtö Vuoksen kalastuspuistosta Varpasaaresta.
Reitille voi lähteä myös käymättä Varpasaaressa matkan varrelta.
Klo 11.00–15.00 risteilyalukset liikennöivät Mietinsaaren ja Lammassaaren väliä.
Laivakuljetus 13e/suunta, muuten tapahtuma on ilmainen.
Lisätietoa tapahtumasta:
Vuoksen Kalastuspuisto / Taisto Kainulainen 0400 655 848, taistokainulainen(at)hotmail.com
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö / Hanna Ollikainen 040 823 5105, hanna.ollikainen(at)ekarjala.fi
Ilmoittautumiset rastikohteeksi (16.5. mennessä) ja lisätietoa:
Heini Kähkönen, Humak, heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368
Tapahtuman kartan näet täällä: KLIK!
Luotsie
tiistai 26. huhtikuuta 2016
maanantai 25. huhtikuuta 2016
Vierailulla Savossa: Luovan alan verkostoja Mikkelissä
Vierailin viime viikolla Mikkelissä ja tutustuin luovan alan yrittäjien verkostoihin Savon puolella. Etelä-Savo on toiminta-alueena hyvin samanlainen kuin Etelä-Karjala: pieni maakunta-alue, jossa haasteet ja hyödyt ovat samantyylisiä. Piirit ovat pieniä, mikä on toisaalta etu ja toisaalta haaste, elinkeinoalat ovat myllerryksissä ja korkeakoulut tuovat oman elävän lisänsä alueille.
Luovan alan osaajien kesken Mikkelissä on vireillä monenlaista aktiivista toimintaa. Aie Design on visuaalisten alojen ammattilaisten muodostama osuuskunta, joka on toiminut Mikkelissä jo jonkun aikaa. Vuosittain järjestettävän Mikkeli Art & Design -viikon ympärille on muodostunut tiivis yhteistyöverkosto, joka organisoi tapahtumaa. Kaikesta näistä sekä juuri perustetusta DeSavo -yhdistyksestä minulle kertoi verkoston vetäjä, itsekin yrittäjä Elisa Hillgen / Valosilmä.
DeSavo on vasta äskettäin huhtikuussa perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on: ”yhdistää erilaisten visuaalisten, luovien alojen tekijät yhdeksi voimaksi Etelä-Savon alueella ja näin edistää alojen keskinäistä verkostoitumista, mutta myös toimia yhteistyökumppanina muiden tahojen kanssa”. DeSavossa on nyt jo jäseniä 48 ja suunnitteilla on monenlaista yhteistoimintaa. Yhdistyksellä on viritteillä erilaisia hankerahoitushakuja. Nyt kun hakijatahona voi olla yksi taho, DeSavo-yhdistys, on hakuihin osallistuminen helpompaa.
Elisa Hillgen nosti esille, kuinka yksinyrittäminen on usein yksinäistä ja verkostoille on valtava tarve. Yhteinen tekeminen on ollut parasta, mitä yhdistys on jo nyt mukanaan tuonut. DeSavo lähti muodostumaan MAD-viikon tiiviin suunnittelutyöryhmän ympärille ja järjestö keskittyy nimenomaan visuaalisen alan osaajien yhteistyöhön, esimerkiksi esittävät taiteet on rajattu pois. Ammattilaisuus on yksi tärkeä yhdistyksen jäsenyyden kriteeri. Selväksi kävi, että yrittäjien oma aktiivisuus ja aloitteellisuus olivat kantaneet hedelmää – koko yhdistys on elävä esimerkki tästä!
Samalla tapasin myös hankemaailman ihmisiä, eli valtakunnallisen Tuunaa Tuottoa –hankkeen Mikkelin seudun projektipäällikkö Emmi Liikasen / Mikkelin kehitysyhtiö Miksei oy. Tuunaa tuottoa vol. 2 on valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään pienten luovien yritysten verkostoa ja osaamista sekä rakennetaan uusia palvelukokonaisuuksia ja aineetonta kilpailuetua monialaisille kohdeyrityksille.
Hankkeessa on keskitytty nimenomaan yksilöosaamiseen ja yksinyrittäjien tarpeisiin verkostoitua, etusijalla luovan osaamisen edistäminen. Hanke käynnistyi viime lokakuussa. Mikkelin seutu on mukana olevista alueista ensimmäinen, jossa verkoston kautta on mennyt tarjous läpi: graafinen suunnittelija toteuttaa infografiikalla tolkkua palveluseteli- ja päivähoitorumbaan paikalliselle päiväkodille. Alueiden toimintatavat ja painotukset eroavat, Mikkelissä paikallinen verkosto on hyvin visuaalispainotteinen.
Tuunaa tuottoa vol. 2 järjestää mukana oleville yrittäjille työpajoja. Työpajoja on vuorollaan kullakin alueella ja muut alueet seuraavat niitä etäyhteyksillä. Hanke luo verkostoja siten paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti. Jos jollekin palvelutarpeelle ei löydy tarjoajaa paikallisista verkostoista, etsitään tekijöitä muilta alueilta. Työpajojen ohella hankkeessa pyörii alueiden omia TuuniCafeita, joissa ensin tavataan asiakkaita, sitten ideoidaan ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja lopuksi tarjotaan yhdessä tuotepaketteja asiakkaalle. Mukana olijat saavat uusia kontakteja niin muista yrittäjistä kuin asiakkaista.
Luotsie-hankkeen piloteissa ja tapaamisissa mukana olleilta luovan alan yrittäjiltä on noussut esille toiveita markkinointi/tuottaja-avusta. Yksi ideoista on ollut ”tuota kaveria” -malli, jossa yrittäjät kehuvat ja mainostavat toinen toisiaan. Toisen kehuminen on aina itseä helpompaa! Myös yrittäjien pieniä yhteisverkostoja ja mahdollisuuksia tarjota palveluja asiakkailla kompaktein yhteistarjouksin on suunniteltu. TuuniCafe -toimintamallissa on paljon hyvää, jossa meidänkin alueella voidaan ottaa oppia. Muualla toimiviksi todettuja tapoja verkostoitua, löytää asiakkaita ja kehittää luovan alan osaajien mahdollisuuksia elättää itsensä osaamisellaan kannattaa hyödyntää.
Tervetuloa keskustelemaan tästäkin aiheesta lisää Luotsie-hankkeen järjestämään tilaisuuteen lappeenrantalaisten luovien alojen osuuskunta Otsinan tiloihin tämän viikon torstaina!
Lue lisää tilaisuudesta täällä: KLIK!
Luovan alan osaajien kesken Mikkelissä on vireillä monenlaista aktiivista toimintaa. Aie Design on visuaalisten alojen ammattilaisten muodostama osuuskunta, joka on toiminut Mikkelissä jo jonkun aikaa. Vuosittain järjestettävän Mikkeli Art & Design -viikon ympärille on muodostunut tiivis yhteistyöverkosto, joka organisoi tapahtumaa. Kaikesta näistä sekä juuri perustetusta DeSavo -yhdistyksestä minulle kertoi verkoston vetäjä, itsekin yrittäjä Elisa Hillgen / Valosilmä.
DeSavo on vasta äskettäin huhtikuussa perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on: ”yhdistää erilaisten visuaalisten, luovien alojen tekijät yhdeksi voimaksi Etelä-Savon alueella ja näin edistää alojen keskinäistä verkostoitumista, mutta myös toimia yhteistyökumppanina muiden tahojen kanssa”. DeSavossa on nyt jo jäseniä 48 ja suunnitteilla on monenlaista yhteistoimintaa. Yhdistyksellä on viritteillä erilaisia hankerahoitushakuja. Nyt kun hakijatahona voi olla yksi taho, DeSavo-yhdistys, on hakuihin osallistuminen helpompaa.
Elisa Hillgen nosti esille, kuinka yksinyrittäminen on usein yksinäistä ja verkostoille on valtava tarve. Yhteinen tekeminen on ollut parasta, mitä yhdistys on jo nyt mukanaan tuonut. DeSavo lähti muodostumaan MAD-viikon tiiviin suunnittelutyöryhmän ympärille ja järjestö keskittyy nimenomaan visuaalisen alan osaajien yhteistyöhön, esimerkiksi esittävät taiteet on rajattu pois. Ammattilaisuus on yksi tärkeä yhdistyksen jäsenyyden kriteeri. Selväksi kävi, että yrittäjien oma aktiivisuus ja aloitteellisuus olivat kantaneet hedelmää – koko yhdistys on elävä esimerkki tästä!
Samalla tapasin myös hankemaailman ihmisiä, eli valtakunnallisen Tuunaa Tuottoa –hankkeen Mikkelin seudun projektipäällikkö Emmi Liikasen / Mikkelin kehitysyhtiö Miksei oy. Tuunaa tuottoa vol. 2 on valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään pienten luovien yritysten verkostoa ja osaamista sekä rakennetaan uusia palvelukokonaisuuksia ja aineetonta kilpailuetua monialaisille kohdeyrityksille.
Hankkeessa on keskitytty nimenomaan yksilöosaamiseen ja yksinyrittäjien tarpeisiin verkostoitua, etusijalla luovan osaamisen edistäminen. Hanke käynnistyi viime lokakuussa. Mikkelin seutu on mukana olevista alueista ensimmäinen, jossa verkoston kautta on mennyt tarjous läpi: graafinen suunnittelija toteuttaa infografiikalla tolkkua palveluseteli- ja päivähoitorumbaan paikalliselle päiväkodille. Alueiden toimintatavat ja painotukset eroavat, Mikkelissä paikallinen verkosto on hyvin visuaalispainotteinen.
Tuunaa tuottoa vol. 2 järjestää mukana oleville yrittäjille työpajoja. Työpajoja on vuorollaan kullakin alueella ja muut alueet seuraavat niitä etäyhteyksillä. Hanke luo verkostoja siten paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti. Jos jollekin palvelutarpeelle ei löydy tarjoajaa paikallisista verkostoista, etsitään tekijöitä muilta alueilta. Työpajojen ohella hankkeessa pyörii alueiden omia TuuniCafeita, joissa ensin tavataan asiakkaita, sitten ideoidaan ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja lopuksi tarjotaan yhdessä tuotepaketteja asiakkaalle. Mukana olijat saavat uusia kontakteja niin muista yrittäjistä kuin asiakkaista.
Luotsie-hankkeen piloteissa ja tapaamisissa mukana olleilta luovan alan yrittäjiltä on noussut esille toiveita markkinointi/tuottaja-avusta. Yksi ideoista on ollut ”tuota kaveria” -malli, jossa yrittäjät kehuvat ja mainostavat toinen toisiaan. Toisen kehuminen on aina itseä helpompaa! Myös yrittäjien pieniä yhteisverkostoja ja mahdollisuuksia tarjota palveluja asiakkailla kompaktein yhteistarjouksin on suunniteltu. TuuniCafe -toimintamallissa on paljon hyvää, jossa meidänkin alueella voidaan ottaa oppia. Muualla toimiviksi todettuja tapoja verkostoitua, löytää asiakkaita ja kehittää luovan alan osaajien mahdollisuuksia elättää itsensä osaamisellaan kannattaa hyödyntää.
Tervetuloa keskustelemaan tästäkin aiheesta lisää Luotsie-hankkeen järjestämään tilaisuuteen lappeenrantalaisten luovien alojen osuuskunta Otsinan tiloihin tämän viikon torstaina!
Lue lisää tilaisuudesta täällä: KLIK!
Heini Kähkönen
heini.kahkonen(at)humak.fi
keskiviikko 20. huhtikuuta 2016
AVOIN KUTSU: Verkostoitumis- ja infotilaisuus to 28.4.
”Luovalle osaamiselle voisi olla käyttöä, mutta jonkun pitäisi tyrkyttää sitä, olla esillä ja tuoda ilmi osaamista.”
Luotsie-hankkeen opiskelija-assistentit Noora Harju ja Elsa Melkko ovat toteuttaneet yrityskartoitusta maalis-huhtikuun aikana. Yritysten haastatteluista on noussut monenlaisia kokemuksia, muun muassa yllä mainitun lainauksen kaltaisia. Monella on mielessä kehittämiskohteita oman yrityksensä markkinoinnissa, toimitiloissa, palvelumuotoilussa ja graafisissa asioissa, mutta ei arjen keskellä aikaa etsiä ratkaisijoita ongelmiin. Paikallisten luovien alojen osaajien resursseja ei tunneta.
Nooran ja Elsan työ on vielä osittain kesken, mutta jo nyt on luotu uusia alkuja ja tietoa potentiaalisista asiakkaista. Seuraavaksi tarjoamme yrittäjille mahdollisuuksia tavata paikallisia luovan alan osaajia, jotka voisivat myydä osaamistaan ja vastata juuri heidän tarpeisiinsa. Monet yrittäjät ovat toivoneet, että luovan alan ammattilaiset tulisivat paikan päälle kertomaan mitä heillä on myydä, ja näitä kohtaamisia haluamme mahdollistaa.
Jos sinä olet eteläkarjalainen luovan alan ammattilainen, jota uudet verkostot ja asiakasmahdollisuudet kiinnostavat, tervetuloa kuulemaan aiheesta lisää!
Luotsie-hanke järjestää info- ja verkostoitumistilaisuuden Osuuskunta Otsinan tiloissa ensi viikon torstaina 28.4., jossa esittelemme yrityskartoituksen tuloksia. Minkälaisissa verkostoissa sinä voisit tarjota palveluitasi uusille asiakkaille ja mitä uusia asiakkaita kaipaat? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lisää!
Tarjoamme osallistujille myös kahvit, joten kahvitarjoiluja varten kerrothan etukäteen tulostasi ke 27.4. aamuun mennessä: heini.kahkonen(at)humak.fi
Aika: to 28.4. klo 14-16
Paikka: Luovan alan osuuskunta Otsinan tilat (Isännöitsijäntie 2 B, 53200 Lappeenranta)
Lisätietoja aiheesta:
Heini Kähkönen, heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368
Tapahtuman FB-sivu
Luotsie-hankkeen opiskelija-assistentit Noora Harju ja Elsa Melkko ovat toteuttaneet yrityskartoitusta maalis-huhtikuun aikana. Yritysten haastatteluista on noussut monenlaisia kokemuksia, muun muassa yllä mainitun lainauksen kaltaisia. Monella on mielessä kehittämiskohteita oman yrityksensä markkinoinnissa, toimitiloissa, palvelumuotoilussa ja graafisissa asioissa, mutta ei arjen keskellä aikaa etsiä ratkaisijoita ongelmiin. Paikallisten luovien alojen osaajien resursseja ei tunneta.
Nooran ja Elsan työ on vielä osittain kesken, mutta jo nyt on luotu uusia alkuja ja tietoa potentiaalisista asiakkaista. Seuraavaksi tarjoamme yrittäjille mahdollisuuksia tavata paikallisia luovan alan osaajia, jotka voisivat myydä osaamistaan ja vastata juuri heidän tarpeisiinsa. Monet yrittäjät ovat toivoneet, että luovan alan ammattilaiset tulisivat paikan päälle kertomaan mitä heillä on myydä, ja näitä kohtaamisia haluamme mahdollistaa.
Jos sinä olet eteläkarjalainen luovan alan ammattilainen, jota uudet verkostot ja asiakasmahdollisuudet kiinnostavat, tervetuloa kuulemaan aiheesta lisää!
Luotsie-hanke järjestää info- ja verkostoitumistilaisuuden Osuuskunta Otsinan tiloissa ensi viikon torstaina 28.4., jossa esittelemme yrityskartoituksen tuloksia. Minkälaisissa verkostoissa sinä voisit tarjota palveluitasi uusille asiakkaille ja mitä uusia asiakkaita kaipaat? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lisää!
Tarjoamme osallistujille myös kahvit, joten kahvitarjoiluja varten kerrothan etukäteen tulostasi ke 27.4. aamuun mennessä: heini.kahkonen(at)humak.fi
Aika: to 28.4. klo 14-16
Paikka: Luovan alan osuuskunta Otsinan tilat (Isännöitsijäntie 2 B, 53200 Lappeenranta)
Lisätietoja aiheesta:
Heini Kähkönen, heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368
Tapahtuman FB-sivu
maanantai 18. huhtikuuta 2016
Taipalsaaren kunta ja Luotsie-hanke – luovaa näkemystä kuntaorganisaatioon
Luotsie-hankkeen ja Taipalsaaren kunnan sivistystoimen yhteistyöskentely alkoi heti hankkeen alussa lokakuussa. Alkukeskusteluissa tarpeiksi kehittämisen saralla nousivat markkinointi, kuntalaisten osallistaminen, henkilökunnan tyky-toiminta, palvelut matkailijoille, tapahtumasuunnittelu, kuntalaisten hyvinvointi ja uusi opetussuunnitelma.
Alkutapaamisista esille nousseista teemoista jatkettiin pidemmälle kahdessa palvelumuotoilutyöpajoissa joulu-tammikuussa. Työpajoja veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen. Ensin tutustuttiin siihen, kuinka kunta voisi hyötyä palvelumuotoilun työkaluista.
Toiseen työpajaan konkreettisemmaksi teemaksi valikoitui Taipalsaari-päivien suunnittelu. Tapahtuman kulku käytiin läpi tapahtumaseinä-työkalun avulla. Työkalu auttoi hahmottamaan kokonaiskuvan siitä, kuka vastaa mistäkin sekä milloin ja missä mitäkin tapahtuu. Miten palvelu muodostuu kuntalaisen tai mökkiläisen näkökulmasta – mistä tieto tapahtumasta löytyy, kuinka paikalle löydetään, miten tapahtumassa liikutaan, mitä tehdään kun tulee nälkä ja niin edelleen? Kokonaiskokemus muodostuu pienistä palasista. Samalla työstettiin ideoita kuinka enemmän hyödyntää paikallista monialaista osaamista yhdistyksistä ja yrittäjiltä. Pieni kunta ja sen eläväisyys on monen osasen summa.
Saimiassa markkinointia opiskellut opiskelija teki alkuvuoden aikana Taipalsaaren kunnalle opinnäytetyön, joka käsitteli Taipalsaari-päivien urheilullisen osuuden markkinointia kuntalaisille. Työn tulokset pitivät sisällään muuan muassa some-kampanjan, jolla innostaa uutta asiakaskuntaa mukaan Taipalsaari-triathlonille. Kampanjaa voi seurata Facebookissa: KLIK!
Luotsie-hanke vieraili tukenaan opiskelija-assistentit Noora Harju ja Elsa Melkko kertomassa yrittäjyydestä ja opiskelijayrittäjyydestä ysiluokkalaisille Saimaanharjulla maaliskuussa. Samalla opiskelijoita kannustettiin innovaatioharjoituksen avulla itse kokeilemaan mitä luova ajattelu voi olla ja kuinka yritysideat syntyä. Lyhyessä ajassa saimme hienon määrän innovaatioita nuorilta! Mukana olleiden nuorten yrittäjäopiskelijoiden tarinat toivat oman innostavan lisänsä koulun yrittäjyyskasvatustunteihin.
Yhteistyö kunnan kanssa on ollut hedelmällistä ja se jatkuu, kiitos tähän astisesta yhteistyöstä ja innostuneesta vastaanotosta kunnan sivistystoimelle! Tässä koottuna havaintoja ja tuloksia yhteistyöstä Luotsie-hankkeen kannalta:
1. Kuntaorganisaatiolle oman kunnan asukkaiden hyvinvointi ja helppous asioida kunnan kanssa on tärkeää. Jos jotain järjestetään, oli se sitten koko kylän yhteistapahtuma tai kuulemistilaisuus koululaisten vanhemmille, tärkeää on innostava ja ihmiset tavoittava viestintä. Sujuva markkinointi ja selkeä näkyvyys hyödyttävät kuntaa. Tämä ei välttämättä tarkoita isoja mainoskampanjoita. Sujuva viestintä voi olla vaikkapa sitä, että ammattilainen sparraa kunnan työntekijöitä itseään kuinka he voivat viestiä työssään. Tai kyse voi olla yksittäisistä pienemmistä kokonaisuuksista, joita ostetaan viestinnän, visuaalisen osaamisen tai muotoilun ammattilaisilta. Näin on samalla mahdollista työllistää alueen pienyrittäjiä, sen sijaan että käytetään isoja, ehkä kaukanakin sijaitsevia mainostoimistoja. Paikallisen tekijän kanssa asioidessa säästyy myös aikaa siinä, että ei tarvitse aina taustoittaa niin paljon tilanteesta ja tarpeista, kun oma alueen asiat ovat jo tiedossa. Ammattitaitoisten osaajien hyödyntäminen kannattaa, sillä talouden niukkoina aikoina hyvin suunniteltu, kerralla onnistunut toteutus on edullisempi tapa toteuttaa asioita kuin tehdä halvalla jotain sinne päin. Hyvin suunniteltu, ammattimainen muotoilutyö voi olla kuluerän sijaan panostus ja tuottoisa sijoitus, myös julkissektorilla.
2. Taipalsaaren kunnan palvelumuotoilutyöpajoissa käytetyt työkalut tulivat myöhemminkin käyttöön. Kun Taipalsaari-päivien yhteyteen järjestettävää nuorten tapahtumaa suunniteltiin nuorisotoimessa paikallisten nuorten kanssa, tapahtumaseinä-työkalu oli tuolloinkin käytössä. Työn suunnittelu kunnollisilla työkaluilla on tapa, johon kannattaa välillä pysähtyä ja huomata, että vastaavaa voi hyödyntää jatkossakin työssään.
3. Monialaisuus ja eri osapuolten yhteistyö kannattaa. Mitä pienempi alue, sen hedelmällisempää yhteistyö on. Ihmisten osallistaminen luo kiinnostusta, innostusta ja näkyvyyttä. Ihmisten aktivointi ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen luovat myös hyvinvointia. Uusia kampanjoita, tapahtumia tai mitä tahansa mietittäessä kannattaa organisaatiossa aina miettiä oman alueen voimavarat: yritykset, yhdistykset ja asukkaat – kuka voisi tuoda minkäkin panoksen kokonaisuuden onnistumiseen? Voisiko paikallisista oppilaitoksista saada uudenlaista näkökulmaa?
Jos palvelumuotoilun mahdollisuudet ja prosessi kunta-alalla kiinnostaa, kannattaa vilkaista esimerkiksi Espoon kaupungin sivistystoimen työkalupakki palvelumuotoiluun: KLIK (pdf-linkki) sekä tämä Espoon kaupungin kokemuksista tehty ”Palvelumuotoilun johtaminen – käsikirja hankinnan suunnittelun, kilpailutusprosessin ja sopimuksen aikaisen toiminnan kehittämisestä palvelumuotoilun avulla”: KLIK! (pdf-linkki)
Heini Kähkönen / projektipäällikkö, Luotsie-hanke
Kunnan kokemukset yhteistyöstä:
Taipasaaren kunnan sivistystoimen näkökulmasta yhteistyö Luotsie-hankkeen parissa on tuonut paitsi uutta näkemystä tuttuihin toimiin myös virtaa omaan väkeen. Arjen keskellä projektien kuten Taipalsaari-päivät eteenpäinvienti on ohuella organisaatiolla haasteellista. Hankkeen ja ulkopuolisten toimijoiden mukanaan tuoma suunnitteluapu ja vaiheittain etenevä prosessi on tuonut jämäkkyyttä tekemiseen ja auttanut asioita tapahtumaan.
Olemme aktivoineet Taipalsaari-päivien suunnittelussa paikallisia voimia; mukana niin suunnittelussa kuin tulevassa toteutuksessa on paikallisyhdistyksiä ja seuroja eri puolilta kuntaa. Paikallisten yrittäjien kanssa on tarkoitus käyttää tilaisuus myös tehokkaasti hyväksi ja järjestää yritysmessutapahtuma päivien yhteydessä. Eikä tässä vielä kaikki; samana viikonloppuna kunta isännöi pohjoismaisia ystävyyskuntavieraita – mukava lisäväri viikonloppuun!
Jatkamme mielellämme yhteistyötä tämän urakan jälkeenkin. Mahdollisuuksia kehittää on monia ja otamme auliisti vastaan hyviä ideoita ja yhteistyöehdotuksia, joilla saamme kuntalaispalveluja ja toimintoja kehitettyä edelleen.
Kai Könönen / sivistysjohtaja, Taipalsaaren kunta
Alkutapaamisista esille nousseista teemoista jatkettiin pidemmälle kahdessa palvelumuotoilutyöpajoissa joulu-tammikuussa. Työpajoja veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen. Ensin tutustuttiin siihen, kuinka kunta voisi hyötyä palvelumuotoilun työkaluista.
Toiseen työpajaan konkreettisemmaksi teemaksi valikoitui Taipalsaari-päivien suunnittelu. Tapahtuman kulku käytiin läpi tapahtumaseinä-työkalun avulla. Työkalu auttoi hahmottamaan kokonaiskuvan siitä, kuka vastaa mistäkin sekä milloin ja missä mitäkin tapahtuu. Miten palvelu muodostuu kuntalaisen tai mökkiläisen näkökulmasta – mistä tieto tapahtumasta löytyy, kuinka paikalle löydetään, miten tapahtumassa liikutaan, mitä tehdään kun tulee nälkä ja niin edelleen? Kokonaiskokemus muodostuu pienistä palasista. Samalla työstettiin ideoita kuinka enemmän hyödyntää paikallista monialaista osaamista yhdistyksistä ja yrittäjiltä. Pieni kunta ja sen eläväisyys on monen osasen summa.
Saimiassa markkinointia opiskellut opiskelija teki alkuvuoden aikana Taipalsaaren kunnalle opinnäytetyön, joka käsitteli Taipalsaari-päivien urheilullisen osuuden markkinointia kuntalaisille. Työn tulokset pitivät sisällään muuan muassa some-kampanjan, jolla innostaa uutta asiakaskuntaa mukaan Taipalsaari-triathlonille. Kampanjaa voi seurata Facebookissa: KLIK!
Luotsie-hanke vieraili tukenaan opiskelija-assistentit Noora Harju ja Elsa Melkko kertomassa yrittäjyydestä ja opiskelijayrittäjyydestä ysiluokkalaisille Saimaanharjulla maaliskuussa. Samalla opiskelijoita kannustettiin innovaatioharjoituksen avulla itse kokeilemaan mitä luova ajattelu voi olla ja kuinka yritysideat syntyä. Lyhyessä ajassa saimme hienon määrän innovaatioita nuorilta! Mukana olleiden nuorten yrittäjäopiskelijoiden tarinat toivat oman innostavan lisänsä koulun yrittäjyyskasvatustunteihin.
Yhteistyö kunnan kanssa on ollut hedelmällistä ja se jatkuu, kiitos tähän astisesta yhteistyöstä ja innostuneesta vastaanotosta kunnan sivistystoimelle! Tässä koottuna havaintoja ja tuloksia yhteistyöstä Luotsie-hankkeen kannalta:
1. Kuntaorganisaatiolle oman kunnan asukkaiden hyvinvointi ja helppous asioida kunnan kanssa on tärkeää. Jos jotain järjestetään, oli se sitten koko kylän yhteistapahtuma tai kuulemistilaisuus koululaisten vanhemmille, tärkeää on innostava ja ihmiset tavoittava viestintä. Sujuva markkinointi ja selkeä näkyvyys hyödyttävät kuntaa. Tämä ei välttämättä tarkoita isoja mainoskampanjoita. Sujuva viestintä voi olla vaikkapa sitä, että ammattilainen sparraa kunnan työntekijöitä itseään kuinka he voivat viestiä työssään. Tai kyse voi olla yksittäisistä pienemmistä kokonaisuuksista, joita ostetaan viestinnän, visuaalisen osaamisen tai muotoilun ammattilaisilta. Näin on samalla mahdollista työllistää alueen pienyrittäjiä, sen sijaan että käytetään isoja, ehkä kaukanakin sijaitsevia mainostoimistoja. Paikallisen tekijän kanssa asioidessa säästyy myös aikaa siinä, että ei tarvitse aina taustoittaa niin paljon tilanteesta ja tarpeista, kun oma alueen asiat ovat jo tiedossa. Ammattitaitoisten osaajien hyödyntäminen kannattaa, sillä talouden niukkoina aikoina hyvin suunniteltu, kerralla onnistunut toteutus on edullisempi tapa toteuttaa asioita kuin tehdä halvalla jotain sinne päin. Hyvin suunniteltu, ammattimainen muotoilutyö voi olla kuluerän sijaan panostus ja tuottoisa sijoitus, myös julkissektorilla.
2. Taipalsaaren kunnan palvelumuotoilutyöpajoissa käytetyt työkalut tulivat myöhemminkin käyttöön. Kun Taipalsaari-päivien yhteyteen järjestettävää nuorten tapahtumaa suunniteltiin nuorisotoimessa paikallisten nuorten kanssa, tapahtumaseinä-työkalu oli tuolloinkin käytössä. Työn suunnittelu kunnollisilla työkaluilla on tapa, johon kannattaa välillä pysähtyä ja huomata, että vastaavaa voi hyödyntää jatkossakin työssään.
3. Monialaisuus ja eri osapuolten yhteistyö kannattaa. Mitä pienempi alue, sen hedelmällisempää yhteistyö on. Ihmisten osallistaminen luo kiinnostusta, innostusta ja näkyvyyttä. Ihmisten aktivointi ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen luovat myös hyvinvointia. Uusia kampanjoita, tapahtumia tai mitä tahansa mietittäessä kannattaa organisaatiossa aina miettiä oman alueen voimavarat: yritykset, yhdistykset ja asukkaat – kuka voisi tuoda minkäkin panoksen kokonaisuuden onnistumiseen? Voisiko paikallisista oppilaitoksista saada uudenlaista näkökulmaa?
Jos palvelumuotoilun mahdollisuudet ja prosessi kunta-alalla kiinnostaa, kannattaa vilkaista esimerkiksi Espoon kaupungin sivistystoimen työkalupakki palvelumuotoiluun: KLIK (pdf-linkki) sekä tämä Espoon kaupungin kokemuksista tehty ”Palvelumuotoilun johtaminen – käsikirja hankinnan suunnittelun, kilpailutusprosessin ja sopimuksen aikaisen toiminnan kehittämisestä palvelumuotoilun avulla”: KLIK! (pdf-linkki)
Heini Kähkönen / projektipäällikkö, Luotsie-hanke
Kunnan kokemukset yhteistyöstä:
Taipasaaren kunnan sivistystoimen näkökulmasta yhteistyö Luotsie-hankkeen parissa on tuonut paitsi uutta näkemystä tuttuihin toimiin myös virtaa omaan väkeen. Arjen keskellä projektien kuten Taipalsaari-päivät eteenpäinvienti on ohuella organisaatiolla haasteellista. Hankkeen ja ulkopuolisten toimijoiden mukanaan tuoma suunnitteluapu ja vaiheittain etenevä prosessi on tuonut jämäkkyyttä tekemiseen ja auttanut asioita tapahtumaan.
Olemme aktivoineet Taipalsaari-päivien suunnittelussa paikallisia voimia; mukana niin suunnittelussa kuin tulevassa toteutuksessa on paikallisyhdistyksiä ja seuroja eri puolilta kuntaa. Paikallisten yrittäjien kanssa on tarkoitus käyttää tilaisuus myös tehokkaasti hyväksi ja järjestää yritysmessutapahtuma päivien yhteydessä. Eikä tässä vielä kaikki; samana viikonloppuna kunta isännöi pohjoismaisia ystävyyskuntavieraita – mukava lisäväri viikonloppuun!
Jatkamme mielellämme yhteistyötä tämän urakan jälkeenkin. Mahdollisuuksia kehittää on monia ja otamme auliisti vastaan hyviä ideoita ja yhteistyöehdotuksia, joilla saamme kuntalaispalveluja ja toimintoja kehitettyä edelleen.
Kai Könönen / sivistysjohtaja, Taipalsaaren kunta
tiistai 12. huhtikuuta 2016
Osuuskunta Vuoksen Taitajat
Olemme Saimaan ammattiopisto Sampon yhteyteen perustettu luovien alojen oppilaitososuuskunta. Tämänhetkinen jäsenmäärä on vähän vaille 30. Jäseninä meillä on ompelijoita, sisustusstailaajia, tekstiiliartesaaneja ja puuseppiä. Valmistumme ammattiin kevään aikana mutta osuuskunta jää elämään työpaikkanamme.
Osa jäsenistämme käyttää osuuskuntaa vain laskutuspalveluna joka huolehtii että palkoista lähtee lakisääteiset kulut ja että verot tulevat asianmukaisesti maksettua. Osa meistä taas on kiinteämmin mukana toiminnassa järjestämässä yhteisiä tempauksia, tekemässä yhteismarkkinointia ja nyt uusimpana juttuna vuokraamassa ammattiin valmistumisen jälkeen yhteistä työtilaa. Mahdollisuuksia on monia, eikä osuuskuntaan kuuluminen velvoita ketään mihinkään. Pääasiallisestihan osuuskunnan tarkoitus on tuottaa jäsenilleen hyötyä, mikä sitten kenellekin parhaiten sopii.
Osallistuimme Hyvinvoinnin Välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan perjantaina 8.4. Tapahtuman aiheena oli Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioita ja liike-elämää. Olimme paikalla Luotsie-hankkeen kutsumana. Omalla osastollamme aiheena olivat opiskelijayrittäjyys ja teemana oli koko vuoden teemamme Ilon pirskahduksia!
Opiskelijayrittäjyys sopii luoville aloille mahtavasti. Alalla täytyy joka tapauksessa pääsääntöisesti työllistää itse itsensä, joten tuotteiden ja asiakkaiden kartoittaminen jo opiskeluaikana on kuukausien mittainen kilpailuetu. Esim. meidän tapauksessamme olemme luoneet jo opiskeluaikana itsellemme työpaikan, johon työllistyä ammattiin valmistumisen jälkeen. Asiakkaat tietävät jo valmiiksi ketä olemme, mitä teemme ja mistä meidät löytää.
Ilon pirskahduksia -teemamme mukaisesti Rekrytorilla vedin yllätysohjelmannumerona pienet naurujoogamaistiaiset seminaariyleisölle. Myöhemmin ohjasin pidemmän naurujoogasession halukkaille osallistujille. Lisäksi osastollamme oli mahdollista osallistua yhteisötaideteoksen, Naurujoogamatto I:n kutomiseen pienillä kangaspuilla. (Vitsi piilee siinä että naurujoogassa ei varsinaisesti käytetä mattoa joten lopputulos saa olla aivan mitä sattuu tulemaan.) Kudontahalukkaita olikin välillä jonoksi asti. Kutomisen lomassa oli mukava jutella toiminnastamme ja saimmekin yleisöltä hyviä vinkkejä toimintamme kehittämiseen. Lisäksi osastollamme ompelijamme vedosti mallinuken päälle haute couture-tyylistä pukua. Juttelimme kävijöiden kanssa opiskelijayrittäjyydestä yleensäkin ja esittelimme myös Saimian markkinointiosuuskuntia sekä Sampon NY-yrityksiä.
Mielellämme tulemme seminaareihin ja messuille esittelemään toimintaamme jatkossakin!
Nyt meillä pirkahteleekin iloa ihan urakalla! Maanantaina 18.4. aukeaa pop up-myymälämme Imatralla Vuoksenniskantie 78:ssa kahdeksi viikoksi. Myymälän yhteydessä on oheistapahtumia:
ke 20.4. Naurujoogaa klo 16-17
la 23.4. Käsityötarvikkeiden kirpputorimyyntiä klo 10-14
ma 25.4. Kirjontaa ja koristepoimutusta ommellen-työpaja klo 14-17
ti 26.4. Valmistuvat tekstiiliartesaanit paikalla näyttelyssä kertomassa töistään klo 14-17
ke 27.4. Naurujoogaa klo 16-17
Lisäksi kaupan alakerrassa on valmistuvien tekstiiliartesaanien käyttö- ja taidetekstiilinäyttely. Myymälässä on myös mahdollista osallistua yhteisötaideteoksemme, Naurujoogamatto I:n kutomiseen.
Lisätietoja koko ajan päivittyvästä ohjelmasta löytyy Vuoksen Taitajien Facebook-sivulta.
Tervetuloa tutustumaan taitajiin ja tuotteisiin!
Tykkäämällä meistä Facebookissa pysyt ajan tasalla toiminnastamme.
Anu Kudjoi
Osuuskunta Vuoksen Taitajat
hallituksen puheenjohtaja
Kuva: Heini Kähkönen (kuva otettu Vuoksen taitajien edellisestä pop up -kaupasta viime syksynä)
Osa jäsenistämme käyttää osuuskuntaa vain laskutuspalveluna joka huolehtii että palkoista lähtee lakisääteiset kulut ja että verot tulevat asianmukaisesti maksettua. Osa meistä taas on kiinteämmin mukana toiminnassa järjestämässä yhteisiä tempauksia, tekemässä yhteismarkkinointia ja nyt uusimpana juttuna vuokraamassa ammattiin valmistumisen jälkeen yhteistä työtilaa. Mahdollisuuksia on monia, eikä osuuskuntaan kuuluminen velvoita ketään mihinkään. Pääasiallisestihan osuuskunnan tarkoitus on tuottaa jäsenilleen hyötyä, mikä sitten kenellekin parhaiten sopii.
Osallistuimme Hyvinvoinnin Välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan perjantaina 8.4. Tapahtuman aiheena oli Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioita ja liike-elämää. Olimme paikalla Luotsie-hankkeen kutsumana. Omalla osastollamme aiheena olivat opiskelijayrittäjyys ja teemana oli koko vuoden teemamme Ilon pirskahduksia!
Opiskelijayrittäjyys sopii luoville aloille mahtavasti. Alalla täytyy joka tapauksessa pääsääntöisesti työllistää itse itsensä, joten tuotteiden ja asiakkaiden kartoittaminen jo opiskeluaikana on kuukausien mittainen kilpailuetu. Esim. meidän tapauksessamme olemme luoneet jo opiskeluaikana itsellemme työpaikan, johon työllistyä ammattiin valmistumisen jälkeen. Asiakkaat tietävät jo valmiiksi ketä olemme, mitä teemme ja mistä meidät löytää.
Ilon pirskahduksia -teemamme mukaisesti Rekrytorilla vedin yllätysohjelmannumerona pienet naurujoogamaistiaiset seminaariyleisölle. Myöhemmin ohjasin pidemmän naurujoogasession halukkaille osallistujille. Lisäksi osastollamme oli mahdollista osallistua yhteisötaideteoksen, Naurujoogamatto I:n kutomiseen pienillä kangaspuilla. (Vitsi piilee siinä että naurujoogassa ei varsinaisesti käytetä mattoa joten lopputulos saa olla aivan mitä sattuu tulemaan.) Kudontahalukkaita olikin välillä jonoksi asti. Kutomisen lomassa oli mukava jutella toiminnastamme ja saimmekin yleisöltä hyviä vinkkejä toimintamme kehittämiseen. Lisäksi osastollamme ompelijamme vedosti mallinuken päälle haute couture-tyylistä pukua. Juttelimme kävijöiden kanssa opiskelijayrittäjyydestä yleensäkin ja esittelimme myös Saimian markkinointiosuuskuntia sekä Sampon NY-yrityksiä.
Mielellämme tulemme seminaareihin ja messuille esittelemään toimintaamme jatkossakin!
Nyt meillä pirkahteleekin iloa ihan urakalla! Maanantaina 18.4. aukeaa pop up-myymälämme Imatralla Vuoksenniskantie 78:ssa kahdeksi viikoksi. Myymälän yhteydessä on oheistapahtumia:
ke 20.4. Naurujoogaa klo 16-17
la 23.4. Käsityötarvikkeiden kirpputorimyyntiä klo 10-14
ma 25.4. Kirjontaa ja koristepoimutusta ommellen-työpaja klo 14-17
ti 26.4. Valmistuvat tekstiiliartesaanit paikalla näyttelyssä kertomassa töistään klo 14-17
ke 27.4. Naurujoogaa klo 16-17
Lisäksi kaupan alakerrassa on valmistuvien tekstiiliartesaanien käyttö- ja taidetekstiilinäyttely. Myymälässä on myös mahdollista osallistua yhteisötaideteoksemme, Naurujoogamatto I:n kutomiseen.
Lisätietoja koko ajan päivittyvästä ohjelmasta löytyy Vuoksen Taitajien Facebook-sivulta.
Tervetuloa tutustumaan taitajiin ja tuotteisiin!
Tykkäämällä meistä Facebookissa pysyt ajan tasalla toiminnastamme.
Anu Kudjoi
Osuuskunta Vuoksen Taitajat
hallituksen puheenjohtaja
Kuva: Heini Kähkönen (kuva otettu Vuoksen taitajien edellisestä pop up -kaupasta viime syksynä)
perjantai 1. huhtikuuta 2016
Luovuudesta liiketoimintaa
Muutama viikko sitten Luotsie-hanke järjesti Imatralla ”Luovuudesta liiketoimintaa” -seminaarin. Päivän aikana käsiteltiin luovan alan osaamisen yhdistämisestä liike-elämään. Selväksi kävi ainakin, että monenlaista osaamista alueeltamme kyllä löytyy! Aihetta lähestyttiin paikallisten, konkreettisten esimerkkien kautta.
Päivän puhujina olivat tekniikan tohtori Heidi Piili Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä yrittäjät Arttu Muukkonen (HitoHyvä), Hiski Hämäläinen (HiskiShow), Kati Räisänen (Suunnittelutoimisto CDM Oy) ja Anna-Mari Tossavainen (ArtemanoAcoustics). Puheenvuorojen päätteeksi ryhmätöitä veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen.
Nyt kun päivän teemoja on ehditty sulatella jonkun aikaa tilaisuuden jälkeen, tein hieman koontia siitä mitä aiheita iltapäivän aikana nousi esille. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista kannattaa oppia, tässä muutama oma poimintani päivän antoisista tarinoista. Kuinka luovuudesta voi tehdä liiketoimintaa ja miten sen saa kannattamaan?
1. Persoonallisuus kannattaa
Mieti mikä on nimenomaan oma juttusi ja mitä osaat parhaiten? Ehkä löydät jo markkinoilta löytyvään tuotteeseen tai palveluun jonkun oman näkökulman (kuten nuoruus tai uudenlainen palvelukokemus). Tärkeintä on olla oma itsensä, eikä koittaa päteä asioissa, joissa ei tosi asiassa ole hyvä. Jos et osaa talousasioita, hommaa hyvä tilitoimisto. Ei kannata yrittää muuta kuin sitä, minkä oikeasti osaa, eikä kannata kopioida muita. Ja muistaa, että kun kunnioittaa muita ja muiden osaamista, myös muut kunnioittavat sinua.
2. Kaikki lähtee uskaltamisesta
Kannattaa lähteä rohkeasti yrittämään ja kokeilemaan. Paikalla olleet yrittäjät kyseenalaistivat mielikuvan yrittämisen hankaluudesta ja byrokratiasta. Usein varsinkin pienillä paikkakunnilla asiat on mahdollista saada toteutumaan eikä byrokratia ole niin suuri este uudenlaisten asioiden mahdollistamiselle kuin usein pelotellaan. Esimerkkeinä ennakkoluulottomista tapahtumista esillä olivat HitoHyvän Suomen ensimmäinen glögibaari anniskeluoikeuksilla ja ulkoilmaleffateatterimäytökset.
3. Harrastuksesta tai ammattimaisesta luovasta osaamisesta voi tehdä bisnestä
Jos vapaa-ajan harrastuksesta syntyy ammatti, monesti varoitellaan kuinka samalla voi tappaa oman innostuksensa ja hukata hyvän harrastuksen. HiskiShown Hiski Hämäläisellä oli tähän hyvä vinkki: sitten voi hankkia uusia harrastuksia. Jos omalla taiteellisella osaamisella tai harrastuksella onnistuu tienaamaan rahaa, ei se välttämättä ole pois oman intohimon kehittämisestä. Yritystoimintaa voi tehdä asiakasta kuunnellen ja omaa luovaa osaamista toteuttaa sen ohella. Luovuuden ja yrittämisen yhdistelmää ei kannata pelätä!
4. Tahtotilaa tarvitaan
Yrittämisessä kyse ei ole vain tarpeeksi haluamisesta, vaan onnistuneissa tarinoissa taustalla on valtavasti tahtotilaa ja työtunteja. On myös uskallettava irrottaa niistä itselle rakkaistakin asioista, jotka eivät kannata. Kun jotain osasia yritystoiminnasta jää pois, jotain muuta voi tulla tilalle. Kuten CDM:n Kati Räisänen tiaisuudessa totesi: intohimoon tarvitaan aina haasteita, ja haasteet vievät muutokseen. Luopuminen on usein hankalaa, mutta monesti kannattaa, koska ilman luopumisia ei synny tilaa uudelle.
Jos luovan osaamisen liiketoiminnallistaminen kiinnostaa, kysele ja verkostoidu! Etelä-Karjalan alueellakin löytyy paljon ilmaista tukea aloitteleville yrityksille (käänny Kehyn tai Wirman puoleen). Kysy vinkkejä asiantuntijoilta ja kokeneemmilta yrittäjiltä.
Tilaisuuden lopuksi työpajoissa pohdittiin esimerkkien kautta mitä voisimme tehdä yhdessä. Osallistujat ideoivat mm. itse tulostettavan 3D-figuurin, kuinka paikallishistoriaa voisi tuotteistaa, miten äänet vaikuttavat hyvinvointiin julkisissa tiloissa ja minkälainen mobiilisovellus voisi auttaa ravintoloissa ulkomailla. Miksipä esimerkiksi juuri näihin teemoihin liittyviä tuotteita tai palveluita lähdettäisi kehittämään yhdessä eteenpäin?
Kiitos vielä kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Ja ennen kaikkea kiitos kaikille mahtaville puhujille!
Verkostoitumisen suhteen muistattehan rekrytori-tilaisuuden Lappeenrannassa ensi viikolla sekä meneillään olevan Luotsie-hankkeen opiskelija-assistenttien yrityskartoituksen!
Heini Kähkönen
Päivän puhujina olivat tekniikan tohtori Heidi Piili Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä yrittäjät Arttu Muukkonen (HitoHyvä), Hiski Hämäläinen (HiskiShow), Kati Räisänen (Suunnittelutoimisto CDM Oy) ja Anna-Mari Tossavainen (ArtemanoAcoustics). Puheenvuorojen päätteeksi ryhmätöitä veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen.
Nyt kun päivän teemoja on ehditty sulatella jonkun aikaa tilaisuuden jälkeen, tein hieman koontia siitä mitä aiheita iltapäivän aikana nousi esille. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista kannattaa oppia, tässä muutama oma poimintani päivän antoisista tarinoista. Kuinka luovuudesta voi tehdä liiketoimintaa ja miten sen saa kannattamaan?
1. Persoonallisuus kannattaa
Mieti mikä on nimenomaan oma juttusi ja mitä osaat parhaiten? Ehkä löydät jo markkinoilta löytyvään tuotteeseen tai palveluun jonkun oman näkökulman (kuten nuoruus tai uudenlainen palvelukokemus). Tärkeintä on olla oma itsensä, eikä koittaa päteä asioissa, joissa ei tosi asiassa ole hyvä. Jos et osaa talousasioita, hommaa hyvä tilitoimisto. Ei kannata yrittää muuta kuin sitä, minkä oikeasti osaa, eikä kannata kopioida muita. Ja muistaa, että kun kunnioittaa muita ja muiden osaamista, myös muut kunnioittavat sinua.
2. Kaikki lähtee uskaltamisesta
Kannattaa lähteä rohkeasti yrittämään ja kokeilemaan. Paikalla olleet yrittäjät kyseenalaistivat mielikuvan yrittämisen hankaluudesta ja byrokratiasta. Usein varsinkin pienillä paikkakunnilla asiat on mahdollista saada toteutumaan eikä byrokratia ole niin suuri este uudenlaisten asioiden mahdollistamiselle kuin usein pelotellaan. Esimerkkeinä ennakkoluulottomista tapahtumista esillä olivat HitoHyvän Suomen ensimmäinen glögibaari anniskeluoikeuksilla ja ulkoilmaleffateatterimäytökset.
3. Harrastuksesta tai ammattimaisesta luovasta osaamisesta voi tehdä bisnestä
Jos vapaa-ajan harrastuksesta syntyy ammatti, monesti varoitellaan kuinka samalla voi tappaa oman innostuksensa ja hukata hyvän harrastuksen. HiskiShown Hiski Hämäläisellä oli tähän hyvä vinkki: sitten voi hankkia uusia harrastuksia. Jos omalla taiteellisella osaamisella tai harrastuksella onnistuu tienaamaan rahaa, ei se välttämättä ole pois oman intohimon kehittämisestä. Yritystoimintaa voi tehdä asiakasta kuunnellen ja omaa luovaa osaamista toteuttaa sen ohella. Luovuuden ja yrittämisen yhdistelmää ei kannata pelätä!
4. Tahtotilaa tarvitaan
Yrittämisessä kyse ei ole vain tarpeeksi haluamisesta, vaan onnistuneissa tarinoissa taustalla on valtavasti tahtotilaa ja työtunteja. On myös uskallettava irrottaa niistä itselle rakkaistakin asioista, jotka eivät kannata. Kun jotain osasia yritystoiminnasta jää pois, jotain muuta voi tulla tilalle. Kuten CDM:n Kati Räisänen tiaisuudessa totesi: intohimoon tarvitaan aina haasteita, ja haasteet vievät muutokseen. Luopuminen on usein hankalaa, mutta monesti kannattaa, koska ilman luopumisia ei synny tilaa uudelle.
Jos luovan osaamisen liiketoiminnallistaminen kiinnostaa, kysele ja verkostoidu! Etelä-Karjalan alueellakin löytyy paljon ilmaista tukea aloitteleville yrityksille (käänny Kehyn tai Wirman puoleen). Kysy vinkkejä asiantuntijoilta ja kokeneemmilta yrittäjiltä.
Tilaisuuden lopuksi työpajoissa pohdittiin esimerkkien kautta mitä voisimme tehdä yhdessä. Osallistujat ideoivat mm. itse tulostettavan 3D-figuurin, kuinka paikallishistoriaa voisi tuotteistaa, miten äänet vaikuttavat hyvinvointiin julkisissa tiloissa ja minkälainen mobiilisovellus voisi auttaa ravintoloissa ulkomailla. Miksipä esimerkiksi juuri näihin teemoihin liittyviä tuotteita tai palveluita lähdettäisi kehittämään yhdessä eteenpäin?
Kiitos vielä kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Ja ennen kaikkea kiitos kaikille mahtaville puhujille!
Verkostoitumisen suhteen muistattehan rekrytori-tilaisuuden Lappeenrannassa ensi viikolla sekä meneillään olevan Luotsie-hankkeen opiskelija-assistenttien yrityskartoituksen!
Heini Kähkönen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)