Luovat aamukahvit Osuuspankilla

Luovat aamukahvit ovat Luotsie -hankkeessa alkunsa saanut tapa tuoda eteläkarjalaisten luovan alan osaajien osaamista suoraan potentiaalisten asiakasyritysten luo. Lisää tietoa tämän konseptin taustoista löydät täältä: KLIK!

Lokakuussa näitä kahvihetkiä järjestettiin Lappeenrannassa kahdet. Mukana kahvihetkissä on ollut yhteensä seitsemän luovan alan ammattilaista. Tässä esittelyssä on ensimmäinen, Osuuspankille järjestetty tilaisuus.

Osuuspankkia aamukahveilla edustivat markkinointipäällikkö sekä hr- ja markkinointiassistentti. OP:n kerrottiin meille vierailijoille olevan matalan kynnyksen organisaatio, jossa tehdään yhteistyötä läpi toimialarajojen. Yrityksestä löytyi monta liittymäkohtaa paikalla olleiden osaajien tarjontaan. Paikallisuutta kerrottiin suosittavan tarpeen mukaan, ja lähialueen tarjonnan tietämystä arvostettiin. Asiakaskeskeinen organisaatio haluaa näyttäytyä helposti lähestyttävänä ja laatua arvostavana. Tilaisuutta kehuttiin jo ennakkoon hyödylliseksi.

Itse kahvitilaisuudessa mukana olleet esittelivät puolin ja toisin tuotteensa. Kahvittelujen lomassa syntyi mukavasti keskustelua, ideoita yhteistuotteille ja uudenlaisille liikelahjamahdollisuuksille. Tapahtuma koettiin puolin ja toisin antoisana. Pankki tarjoaa lahjoja monissa muodoissaan niin asiakkailleen kuin omille työntekijöilleen. Eläkkeelle jäämiset, tyhy-hetket, lainanottajien muistamiset – nämä erilaiset mahdollisuudet vilahtelivat puheissa.

Paikallisia ohjelmapalveluja ja taidetta Osuuspankki on käyttänyt usein omissa tapahtumissaan ja toimitiloissaan. Pankki etsii jatkuvasti uusia palvelun- ja tuotteidentarjoajia, ja apua tässä työssä arvostettiin. Aamukahvihetki säästi asiakkaalta tiedonetsimisen aikaa ja toi uusia ideoita tuotteisiin sekä palveluihin.

Tilaisuus ei jäänyt vain puheen tasolle: jo nyt heti muutama viikko kahvihetken jälkeen osuuspankkilaiset kävivät ainakin viettämässä tyhy-hetkenä elämystaontaa Taipalsaarella.

Kahvihetket ovat jo nyt osoittaneet tarpeellisuutensa: usein ongelmana ei ole se, etteikö asiakailla olisi tarpeita tai paikallistasolla palveluntarjoajia löytyisi, vaan se etteivät nämä tekijät kohtaa. Aamukahvihetket ovat pienyrittäjille ja itsensä työllistäjille nopea ja tehokas tapa tuoda osaamista esille sekä vastaavasti helpottavat asiakkaan ajankäyttöä. Aamukahvit tarjoavat foorumin tiedon kulkuun, syntyvät kaupat hoituvat aina yrittäjien kesken.

Kiinnostaako aamukahvihetkillä mukana olo asiakkaana tai palveluntarjoajana? 
Ota yhteys! Heini Kähkönen, heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368

Osta miult! Imatralla 1.11. klo 13-18

Osta miult! -tapahtuma esittelee eteläkarjalaisten ammattilaisten laatutöitä yritysasiakkaille.
Tapahtuma järjestetään Imatralla Siitolan kartanolla ti 1.11. klo 13–18. Tilaisuuteen on ilmainen sisäänpääsy ja ovet ovat avoinna kaikille. TERVETULOA!

Lisäksi yritysasiakkaat voivat sopia ennakkoon omiin tarpeisiinsa räätälöityjä treffejä: esimerkiksi tapaamisia, joissa saa kohdistetusti tietoa persoonallisesta tuotemallistosta tai ohjelmapalvelusta (jos tämä kiinnostaa, ota yhteyttä: heini.kahkonen(at)humak.fi).

Tapahtuma tuo paikallista luovan alan osaamista esille sekä luo potentiaalisille asiakkaille mahdollisuuden löytää useita laadukkaita palvelun- ja tuotteidentarjoajia yhdellä kertaa. Ajankohta marraskuussa on sopivasti juuri ennen pikkujoulujen ja joululahjahankintojen aikaa. Paikalliseen ammattiosaamiseen panostamalla voi erottautua, säästää aikaa sekä tarjota asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille parempaa.

Osta miult! –tapahtumassa paikalla on maakunnan tuoreimmat ideat liikelahjoihin ja –palveluihin sekä tarjolla työ- ja tuotenäytteitä ja maistiaisia.

Esillä nämä tekijät – taatusti paikallista:
Artemano Acoustics, Balabin ay., Draamasaapas, Hito hyvä, Hyvinvoinnin välitystoimisto / Toisenlainen joululahja, Hyvinvoinnin Vuoksi, Karoliina Kynttilä, kuvataiteilija Jari Koskimäki, MielenMelodiat, Osuuskunta Vuoksen taitajat, kuvataiteilija Pirjo Tikkinen, SisustusFuksia, Susannan työhuone, taideseppä Antti Nieminen, Teija Rossi, kuvataiteilija Tuukka Teponoja, Virkkukoukkunen sekä Kaakon taiteen Tekijät-sivusto.

Lisätiedot tekijöiden tuotteista ja palveluista päivittyvät tilaisuuden FB-tapahtumaan sekä tästä blogista löytyvälle tapahtumasivulle.

Kaikille avoimet ovet esittelypisteille ovat auki klo 13–18.  TERVETULOA!
Paikka: Siitolan kartano, Siitolan katu 2, 55120 Imatra

Tilaisuuden järjestävät Humanistinen ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy (KEHY).

Ennen tilaisuutta KEHY toteuttaa liikelahjakyselyn yrityksille ympäri Etelä-Karjalan. Vastausten perusteella KEHY auttaa yrityksiä löytämään omiin tarpeisiin sopivat palvelun/tuotteiden tarjoajat.
Kyselyn löydät tämän linkin takaa.


Lisätietoja:

Heini Kähkönen, Humak, puh. 020 7621 368, heini.kahkonen(at)humak.fi
Laura Peuhkuri, KEHY, puh. 044 7607266, laura.peuhkuri(at)kehy.fi

Luovat aamukahvit

”Luovalle osaamiselle voisi olla käyttöä, mutta jonkun pitäisi tyrkyttää sitä, olla esillä ja tuoda ilmi osaamista.”

Persoonallisuus ja brändit korostuvat yhä enemmän yritysmaailmassa. Luovan alan ammattimaisilla osaajilla – suunnittelijoilla, muotoilijoilla, taiteilijoilla ja kädentaitajilla – on paljon annettavaa tällä saralla.

Luotsie -hanke toteutti erikokoisille yrityksille kartoituksen luovan alan osaamisen tarpeista kevään ja kesän 2016 aikana. Kartoitus toteutettiin Saimaan amk:n liiketalouden opiskelijoiden tekemillä haastatteluilla. Haastatteluissa selvitettiin mitä yhteistyötä luovan alan kanssa jo tehdään, millaista yhteistyötä kaivataan ja miten sitä voidaan edistää.

”Luovan alan pitää tuoda lisäarvoa ja myyntiä.”

Haastattelujen perusteella paikallista osaamista halutaan tukea. Uutuusarvoa, erottautumista, laatutyötä ja ammattimaisuutta arvostettiin. Isona ongelmana palvelujen käytettävyydessä pidettiin tiedon ja ajan puutetta – ei ole tietoa mistä pieniä paikallisia luovan alan osaajia tavoittaa. Isoissa yrityksissä ei ole aikaa lähteä yksittäisiä tekijöitä etsimään, sillä aika on rahaa. Tämä on myös syy, miksi ammattityöstä halutaan maksaa: kun laatu on taattu ja aikataulut pitävät, säästyy arvokasta aikaa.

Tarpeita siis löytyi, mutta myös tietämättömyyttä mistä löytää palveluntarjoajia. Kesällä Luotsie-hanke kokosi luovan alan osaajia yhteen ja ensin yrityksiin päin lähdettiin lähestymään yksittäisiä tuotetietoja keräämällä. Tämä tapa koettiin nopeasti hankalaksi ja sekavaksi. Myös erilaiset ideat yhteisesittelypisteistä ja -esitteistä olivat esillä, mutta toimivia ratkaisuja näihin ei löydetty.

Loppukesästä tarvetta ja ongelmaa vastaamaan kehitettiin ”Luovat aamukahvit” -konsepti, jossa luovan alan ammattilaiset pääsevät esittelemään kohdennetusti potentiaalisille asiakkaille palvelujaan.

Luovat aamukahvit tuovat asiakasyrityksille luovan alan osaajien tarjontaa näytille helposti. Samalla helpotetaan itsensä työllistäjien kynnystä ottaa yhteyttä isompiin yrityksiin. Aamukahvihetkissä yrityksille tuodaan paikan päälle heidän tarpeisiinsa vastaavaa 3-5 paikallista itsensä työllistäjää ja pienyrittäjää. Samalla tarjotaan kahvitarjoilut. Esittelyt pidetään tiiviinä, yhteensä puolessa tunnissa.

Ensimmäiset kahvihetket on sovittu lokakuulle ja konseptin halutaan jatkuvan hankkeen päätyttyäkin luovan alan osaajien omana pakettina. Kahvitilaisuuksien suunnittelussa on alusta asti hyödynnetty tiiviisti hankkeen ympärille muodostunutta luovan alan osaajien verkostoa. Pienten tekijöiden monialaisella yhteistyöllä voidaan saada lisää näkyvyyttä ja myyntiä.

Jos sinulla on kiinnostusta olla aamukahveissa mukana palveluntarjoajana tai -ostajana, ota yhteyttä!
Heini Kähkönen
heini.kahkonen(at)humak.fi
puh. 020 7621 368

Luovat aamukahvit -esitteen on suunnitellut Samu Koskinen / HitoHyvä ja nimen on keksinyt Henna Laitinen / DraamaSaapas

Ensimmäisenä tiedot myös Luovista aamukahveista tulevat Luotsie-hankkeen suljettuun, luovan alan ammattilaisille suunnattuun Facebook-ryhmään, jonka löydät täältä: KLIK!

Liikelahjatori 1.11.

Yrityslahjat  -  Tyky-palvelut  -  Sisustus-, ohjelma- ja markkinointipalvelut

Aika: ti 1.11. klo 13–18 
Paikka: Siitolan kartano (Siitolankatu 2, Imatra)

Tapahtuman FB-sivu: KLIK!

Mitä?

Liikelahjatorilla esitellään paikallisten ammattilaisten laatutöitä yritysasiakkaille. Tilaisuudessa on mahdollisuus kohdennettuihin ennalta sovittuihin pikatreffeihin ja esittelypisteiden kierroksen kiertämiseen.

Tarkka ohjelma julkistetaan lokakuun alussa, haku auki esittelypaikkoihin on auki nyt.

Miksi?

Tilaisuudessa luovan alan ammattilaiset esittelevät omaa osaamistaan yrittäjien suuntaan. Yrittäjät taas löytävät tapahtuman kautta helposti yhdellä kertaa samasta paikasta omalaatuisia ja persoonallisia tuotteita asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille.

Liikelahjatori tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia löytää tapoja erottautua. 
Tapahtuman viesti on: älä tyydy tavanomaiseen, vaan tarjoa asiakkaillesi ja työntekijöillesi parempaa. Paikalliseen laatuun panostaminen kannattaa!

Kenelle?

Etelä-Karjalan alueen yrittäjille ja ammatinharjoittajille: liikelahjoja tarjoaville ja niitä ostaville.

Kuinka?

ESITTELYPISTEISTÄ JA TREFFEISTÄ KIINNOSTUNUT PALVELUNTARJOAJA/TUOTTEIDEN TEKIJÄ: Kirjoita lyhyt hakemus 30.9. mennessä ja lähetä se osoitteeseen: heini.kahkonen(at)humak.fi

Esittelypisteet ovat ilmaisia, paikkoja on rajoitetusti.

Hakemuksessa on tultava ilmi:
- Toimiala
- Mitä tuotteita/palveluja tarjoat
- Kiinnostus ennalta sovittuihin yritystapaamisiin tapahtuman aikana (toiveita yrityksen toimialasta?)
- Nettisivut ja yhteystiedot

Kehy toteuttaa ennen tilaisuutta paikallisille yrityksille suunnatun liikelahjakyselyn, jossa ennalta jo haarukoidaan tarpeita treffejä varten ja markkinoidaan tapahtumaa.

Luotsie-hanke järjestää mahdollisuuden tutustua tapahtumatiloihin etukäteen! Tervetuloa messupisteistä kiinnostuneet info/suunnittelutapaamiseen Imatran Kulttuuritalon Kahvila Virtaan ke 28.9. klo 11. Tapaamisen jälkeen on mahdollista käydä vierailemassa Siitolan kartanolla.

Tilaisuuden järjestävät Luotsie – uutta luova yrittäjyys Etelä-Karjalassa –hanke (Humak ja Saimaan amk) sekä Imatran seudun kehitysyhtiö Kehy oy.


Lisätietoja:
Heini Kähkönen, asiantuntija, Humak, puh. 020 7621 368, heini.kahkonen(at)humak.fi
Laura Peuhkuri, Innovaatioasiantuntija, Kehy, puh. 044 7607266, laura.peuhkuri(at)kehy.fi

Luovaa osaamista esillä Start Up Millilla Lappeenrannassa 20.9.-21.9.

Aiemmin kirjoitin hausta Luovan osaamisen viikolle Start Up Millin tiloihin Skinnarilan Technopolikselle. Koska hankkeemme ensisijainen tehtävä on palvella kohderyhmäänsä eli yrittäjiä, oppilaitoksia ja organisaatioita, toiveitten mukaisesti typistimme viikkoa kahteen aamuun. Laajensimme myös kutsua tulla kuulemaan luovien osaajien tarjontaa start up -yrittäjiä laajemmalle yleisölle. Mitä on siis tiedossa ensi viikolla?

Skinnarilassa kuhisee monipuolista osaamista mm. kaupallisella alalla sekä it- ja teknologiapuolelta. Lisäksi maakuntamme on pullollaan luovan alan osaamista. Haluamme auttaa eri aloja kohtaamaan yhä paremmin! Siksi järjestämme nyt pop up -esittelyhetken kahtena aamuna: ti 20.9. ja ke 21.9. Skinnarilassa Start Up Millin tiloissa. Toivotamme tervetulleiksi kaikki alueella sijaitsevat yrittäjät ja muut aiheesta kiinnostuneet! Tilaisuuden aikana StartUpMillin tilat ovat auki kaikille. Näytillä on paikallista osaamista hyvinvoinnin, draaman ja viihtyisimpien toimitilojen saralla. Esittelyt järjestetään avokonttoritiloissa Saimaan amk:n työpisteellä.

Start Up Mill sijaitsee osoitteessa: Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta.
Käynti osoitteesta Teknologianpuistonkatu 5, parkkipaikalta katsottuna vasemman puoleinen rakennus.

Esittelytilaisuudessa mukana ovat:

Ti 20.9. klo 9-10
Lilla Saaristo, Hyvinvoinnin Vuoksi Oy
Monialaisia koulutus- ja hyvinvointipalveluita. Palvelut sopivat erityisesti henkilöstön/ yrittäjien sparraamiseen.
Henna Laitinen, DraamaSaapas
DraamaSaapas tuottaa draamallisia menetelmiä sosiaalialalle, yrityksille, seuroille, järjestöille, sekä yksityisille. DraamaSaapas leikittää, kouluttaa, opettaa ja esiintyy.
Mari Ravattinen, MielenMelodiat
Digitaaliset hyvinvointivalmennukset niin kuluttajille kuin työyhteisöille.
Anna-Mari Tossavainen, ArtemanoAcoustics
Akustiikkalevyt, akustiikkareliefit ja akustiikkaan liittyvät oheistuotteet.

Ke 21.9. klo 9-10
Antti Nieminen, taideseppä, Vaskitsa
Seppä, kultaseppä ja kuvataiteilija.
Lilli Huurrekorpi, Sisustusfuksia
Vihersisustus, viherkasvien huollot ja kunnostukset, viherkasviseinät.
Kristiina Heikinheimo, Ideamentor
Viestintävalmentaja. Voimaravalmentaja. "Läsnäolokohtausten järjestäjä". Sivutoimena sisustuspalvelut. Tee itsetuntotesti -lomakkeen saat Kristiinalta ja voit varata ajan palautekeskusteluun.
Henna Laitinen, DraamaSaapas

Tilaisuuden järjestää Luotsie – uutta luova yrittäjyys Etelä-Karjalassa -hanke (Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu).

Lisätietoja: asiantuntija Heini Kähkönen, Humak TKI-Etelä-Karjala,
heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368

Rahoitusta luovan osaamisen hankkeille

Hankerahoitus voi mahdollistaa uusien ideoiden edelleen kehittämisen. Vierailin Creative and Inclusive Finlandin järjestämässä info-tilaisuudessa Mikkelissä alkuviikosta. Tapahtumassa esiteltiin Itä-Suomen alueen toimijoille nyt syksyllä käynnissä olevaa valtakunnallista Luovaa osaamista -hankehakua. Samalla osallistujat saivat esitellä omia hankeideoitaan ja paikalla olleet asiantuntijat sparrasivat niitä eteenpäin.

Valtakunnallinen ESR-rahoitteinen ”Luovaa osaamista” -hankehaku on tänä vuonna pyritty tekemään mahdollisimman kevyeksi ja helposti lähestyttäväksi, jotta hyviä hankeideoita tulisi muiltakin kuin rutinoiltuneilta hankkeiden vetäjiltä. Ideahaun deadline on 15.9., ideahakulomakkeen löydät täältä: KLIK! Ideahakuloma on tehty mahdollisimman lyhyeksi ja yksinkertaiseksi, jotta myös sellaiset tahot, jotka eivät normaalisti hankehakuja täytä, rohkaistuisivat hakemaan. Kannattaa käydä kurkkaamassa lomaketta, joka sisältää vain muutaman yksinkertaisen kohdan. Hyviä hankeideoita, joiden toteutuspuoli ei ole vielä loppuun asti mietitty, autetaan ja sparrataan eteenpäin.

Aivan kaikenlaiset ideat eivät ole rahoittamiskelpoisia. Ensinnäkin hankeidean on kohdistuttava luovan alan toimijoihin ja sellaisiin yhdistelmiin, joissa luovaa osaamista tuodaan uusille aloille. Hankkeiden on oltava valtakunnallisia tai skaalauduttava muuallekin. Tässäkin asiassa on mahdollista saada apua, jos ideavaiheessa jätetty hankeidea on hyvä. Hankehaussa rahoitetaan jopa kolme-vuotisia hankkeita. Ideahaku päättyy 15.9.2016, jonka jälkeen jatkoon päässeiden hankkeiden osalta varsinainen haku päättyy 30.11.2016.

Mikkelin info-tilaisuudessa keskusteltiin millaiset tahot voivat olla hakijoina. Yksittäiset ihmiset tai yritykset eivät luultavasti rahoitusta saa, mutta kannattaa kuitenkin olla hyvin matalla kynnyksellä yhteyksissä rahoittajan suuntaan ja pyytää apua. Heidän tehtävänsä on saada Suomessa alulle uudenlaisia, monialaisia ja merkittäviä hankkeita. Niissä voivat myös yksittäiset toteuttajat olla mukana osatoteuttajina. Rahoittajataho voi hakuvaiheessa olla apuna sen suhteen, mikä rahoitus ja yhteistyökumppani voi auttaa juuri sinun ideaasi.

Lisätietoja hankehaun sisällöistä löydät täältä hakijan oppaasta: KLIK!

Rohkeasti hankeideoita miettimään! Ideoita miettiessä kannattaa myös muistaa, että me Humanistisessa ammattikorkeakoulussa olemme kokenut hanketoimija ja toimimme nimenomaan luovan osaamisen kentällä. Joten Etelä-Karjalan alueella toimiessa myös me Humak TKI-Etelä-Karjalassa mielellämme toimimme yhteistyökumppanina ja apuna luovan alan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Usein hankehauissa monialaisuus ja yhteistyökumppanit ratkaisevat, joten ideoiden jakaminen ei ole keltään pois, vaan yhdessä voimme saada aikaan enemmän.

Heini Kähkönen
heini.kahkonen(at)humak.fi
puh. 020 7621 368

Luotsie välittää ammattimaista osaamista

Maakuntamme on täynnä monenlaista värikästä osaamista ja taitoa, jota me haluamme tuoda esille!

Pilotoimme kevään aikana muutamia pienempiä yritysyhteistyökuviota sekä tilamuutos-casea (lisätietoa tästä casesta: KLIK! ja KLIK!). Näistä saatujen kokemusten perusteella olemme lähteneet kehittämään nyt laajempaa ”välitystoiminnan” muotoa, jossa toisensa voivat löytää asiakkaat ja palveluntarjoajat sekä yhteistyökumppaneita kaipaavat yritykset.

Yritys-yhteistyö toimintamme voi kiteyttää kolmeen sanaan: ammattimaisuus, luotettavuus ja saatavuus.

Mitä tämä tarkoittaa?

• Yritysyhteistyössä välitämme vain ammattilaisia (opiskelijat ja harrastajat ovat tämän toiminnan ulkopuolella). Ammattimaisuus tarkoittaa myös sitä, että emme välitä kenenkään työtä ilmaiseksi, vaan tilaaja maksaa aina tilaamistaan töistä. Hankkeen tarjoama välitystoiminta sen sijaan ei maksa.
• Mukana olevat osaajat ovat sellaisia, kenen työn laatuun kaikki osapuolet voivat luottaa.
• Tilattujen tuotteiden tai palveluiden on oltava saatavilla, eli tietomme palveluntarjoajista ovat ajantasaisia.

Luotsie -hankkeessa keskiössä on nimenomaan luovan osaamisen välittäminen. Mitä tällä tarkoitetaan?

• Esimerkkejä paikallisista luovan alan osaajista, kannattaa käydä kurkkaamassa esimerkiksi täältä: KLIK! (tämä lista ei enää täysin ajantasalla, mutta saat esimerkkejä minkä alan osaajien listoiltamme löytyy)
• Aineeton arvonluonti ja brändit ovat yksi nopeimmin kasvava talouden ala. Hyvinvoivat työntekijät, selkeä brändi ja tuore ilme ovat investointeja, jotka kannattavat tuoden tuottavuutta yrittäjille. 
• Aineettomuuteen perustuva arvonluonti ei vaadi materiaalista pääomaa, mutta ammattilaisen apu on usein hyvän tuloksen aikaansaamiseksi tarpeen. Kyse on kustannustehokkaasta tavasta luoda uutta arvoa liiketoimintaan. 
• Aineettomat investoinnit kattavat tällä hetkellä 5-10% BKT:sta kehittyneissä maissa. Arvonluonti on globaalisti vähemmän sidoksissa fyysiseen pääomaan, kuten kokoonpanotehtaaseen, kuin aineettomiin toimintoihin, kuten asiakaspalveluun, sisäisiin prosesseihin ja aineettomiin oikeuksiin. *
• Mitä enemmän toimiala muuttuu digitaaliseksi, sitä tähdellisempää on brändin ja käytettävyyden sekä löydettävyyteen liittyvien asioiden kehittäminen pitkäjänteisesti. Vastaavasti perinteisiin materiaalisiin kohteisiin tarvitaan pienempiä investointeja. Muotoiluosaaminen ja luovan alan taitamus auttavat tässä! *

Kiinnostaako sinua esimerkiksi olla asiakkaana tai palveluntarjoajana seuraavissa tilanteissa?

• Viihtyisä työympäristö
• Persoonallinen brändi
• Paikalliset liikelahjat
• Apu uusiin tuoteideoiden kehittämiseen
• Asiakkaan palvelupolun selkeyttäminen

Ota yhteyttä ja kysy lisää! Me hankkeen työntekijät ja apunamme työskentelevät Saimaan amk:n liiketalouden opiskelijat teemme luovan osaamisen välitystyötä kaiken aikaa. Asiakastapaamiset alkavat nyt alkukesästä.

Heini Kähkönen
heini.kahkonen(at)humak.fi
puh. 020 7621 368


* = Lähde: TEM:n Aineeton arvo julkaisu

Luovalle osaamiselle uusia asiakkuuksia etsimässä Etelä-Karjalassa

Viime viikolla Luotsie-hankkeen jatko sai hyväksynnän, kun Etelä-Karjalan maakuntahallitus puolsi hankkeen ”Luotsie+”-jatkon rahoitusta. Toimet luovien alojen kehittämisen parissa siis jatkuvat! Jatkohanke kestää vuoden 2017 helmikuun loppuun. Jatkamme samalla kokoonpanolla, eli hanketta toteuttavat Humanistisen ammattikorkeakoulun Humak TKI-Etelä-Karjala ja Saimaan ammattikorkeakoulu.

Toimet jatkohanketta ja tulevia pilottikokeiluja varten on jo aloitettu. Viime viikolla Luotsie-hanke kokosi luovan alan osaajia yhteen info- ja verkostoitumistilaisuuteen osuuskunta Otsinan tiloihin Lappeenrantaan. Tilaisuudessa esittelimme Saimaan amk:n liiketalouden opiskelijoiden tekemän yrityskartoituksen tuloksia. Mukana kartoituksen haastatteluissa oli eteläkarjalaisia yrittäjiä mm. kiinteistö-, teknologia- ja tietotekniikka-aloilta. Kyse oli siis perinteisesti ei-niin-luoviksi mielletyistä yrittäjistä, vaikkakin monenlaista luovaa osaamista näistäkin ihmisistä nousi esille.

Tässä hieman koontia haastattelujen havainnoista. 

Ensinnäkin yrityksiltä nousi monenlaisia toiveita palveluntarjoajien suhteen. Ostopalvelutarjontaan kaivattiin muun muassa graafikoita, valokuvaajia, ohjelmapalveluja, kuvataidetta, tilojen viihtyvyyttä, videota, musiikkia, markkinointia, brändäystä, palvelumuotoilua ja erilaisia palveluja henkilöstön työhyvinvointii.

Haastatteluissa nousi esille myös seuraavia tarpeita ja havaintoja:

• Osa haastatelluista koki varsinaiset verkostoitumistilaisuudet hyvänä asiana. Osa sitä mieltä että parhaat eivät ehdi niihin osallistumaan, mistä johtuen tarvitaan sähköisiä alustoja verkostoitumiseen. Jos verkostoitumistilaisuuksia järjestetään, niiltä toivottiin ”pakottamista” verkostoitumaan, esimerkiksi speed dating -henkeen. Sähköisiltä alustoilta toivottiin helpoutta, esimerkiksi jo olemassa oleville some-kanavien pohjille luotavia kanavia.
• Helpot keinot löytää palveluntarjoajia (esim. nettiin), josta löytää tarjontaa vaivatta.
• Suoria kontakteja kaivattiin, sillä tiedon etsimiseen ei ole aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntarjoajien haluttiin tulevan paikan päälle kertomaan osaamisestaan.
• Sähköposti ei toimi kontaktoinnissa, tapaamiset ja some ovat parhaita tapoja verkostoitumiseen.

Eräs haastateltava nosti esille, että luovien alojen hyödyntäminen voisi mahdollistaa erilaistumisen. Tämä on erinomainen näkökulma sille, miksi paikallisia ammattilaisia kannattaisi hyödyntää! Uniikit palveluntarjoajat voivat tuoda yritykselle oman erilaistumisen lisän.

Opiskelijat kysyivät haastatteluissaan myös sitä, minkälaisia kriteerejä ostopalveluja ostaessa yrittäjillä on. Esille nousivat sellaiset tekijät kuten laatu, henkilökemiat, ostamisen helppous, ammattimaisuus, saatavuus ja sujuva yhteistyö. Osalle haastatelluista myös hinta oli merkittävä tekijä, varsinkin jos yritys oli tuore ja tulovirrat vielä pieniä, mutta pääsääntöisesti hinta ei ollut ratkaiseva tekijä. Laadukkuus ja luotettavuus olivat selvästi hintaa tärkeämpiä seikkoja.

Haasteiksi koettiinkin pienen liikevaihdon ohella muun muassa ajan ja verkostojen puute. Kiireen keskellä tiedon etsiminen ja paikallisten palvelutarjoajien läpikahlaaminen koettiin työlääksi. Suorat kontaktit helpottivat tässä.

Entä mitä seuraavaksi?

Viime viikon tapaamisessa sovimme, että asiakasyrityksiä seuraavaksi kontaktoidessa tiedossa on jo mitä heille voitaisiin tarjota. Monilla on puutetta ajasta, joten mahdollisuudet tapaamisiin on suunniteltava hyvin.

Tiedossa on oltava:
1. Kuka tarjoaa?
2. Mitä tarjoaa?
3. Paljon maksaa?

Keräämme nyt siis tietoja luovan alan ammattilaisten tarjonnasta!
Deadlineksi näiden tietojen toimittamiseen ja seuraavaan tapaamiseen sovimme 19.5.2016. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin! 

Näistä uusista asiakkaiden ja palveluntarjoajien kohtaamisista haluamme Luotsie-hankkeessa muodostaa alkuja tuleville pilottikokeiluille. Pilottikokeilut pohjautuvat liiketoimintaan yritysten välille, mutta hanke tuo mukanaan lisänsä. Hanke tarjoaa apua tiedon keräämiseen, markkinointiin, oppilaitosyhteistyöhön ym. tuoden näin lisäapua ja tukea uusille asiakkuuksille ja luovan talouden avauksille Etelä-Karjalassa.

Kiteytettynä: Nyt on tarjolla mahdollisuuksia uusien asiakkaiden löytämiselle ja siihen kannattaa tarttua!

Helpottaakseni tiedon keräämistä tein pohjaa, joille kuvata omia tuotteita ja palveluja. Jos tuotteittesi tai palveluittesi sisältö ei ole täysin selvillä, ota yhteyttä, tule mukaan seuraavaan tapaamiseen ja muokataan sisältöjä yhdessä!

Näistä kuvista voit kopioida pohjaa ”tuotekortille”, lisätä omat tietosi vapaamuotoisesti ja lähettää ne minulle: heini.kahkonen(at)humak.fi

Voit myös käyttää omaa visuaalista pohjaa tuotekortille, pääasia että sisältö on sama kuin alla kuvattu. Kukin luovan alan ammattilainen voi täyttää useitakin kortteja eri palveluistaan tai monta tekijää tehdä yhteispalvelusta yhteisen kortin!

Luoviin kohtaamisiin!

Heini Kähkönen

Vierailulla Savossa: Luovan alan verkostoja Mikkelissä

Vierailin viime viikolla Mikkelissä ja tutustuin luovan alan yrittäjien verkostoihin Savon puolella. Etelä-Savo on toiminta-alueena hyvin samanlainen kuin Etelä-Karjala: pieni maakunta-alue, jossa haasteet ja hyödyt ovat samantyylisiä. Piirit ovat pieniä, mikä on toisaalta etu ja toisaalta haaste, elinkeinoalat ovat myllerryksissä ja korkeakoulut tuovat oman elävän lisänsä alueille.

Luovan alan osaajien kesken Mikkelissä on vireillä monenlaista aktiivista toimintaa. Aie Design on visuaalisten alojen ammattilaisten muodostama osuuskunta, joka on toiminut Mikkelissä jo jonkun aikaa. Vuosittain järjestettävän Mikkeli Art  & Design -viikon  ympärille on muodostunut tiivis yhteistyöverkosto, joka organisoi tapahtumaa. Kaikesta näistä sekä juuri perustetusta DeSavo -yhdistyksestä minulle kertoi verkoston vetäjä, itsekin yrittäjä Elisa Hillgen / Valosilmä.

DeSavo on vasta äskettäin huhtikuussa perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on: ”yhdistää erilaisten visuaalisten, luovien alojen tekijät yhdeksi voimaksi Etelä-Savon alueella ja näin edistää alojen keskinäistä verkostoitumista, mutta myös toimia yhteistyökumppanina muiden tahojen kanssa”. DeSavossa on nyt jo jäseniä 48 ja suunnitteilla on monenlaista yhteistoimintaa. Yhdistyksellä on viritteillä erilaisia hankerahoitushakuja. Nyt kun hakijatahona voi olla yksi taho, DeSavo-yhdistys, on hakuihin osallistuminen helpompaa.

Elisa Hillgen nosti esille, kuinka yksinyrittäminen on usein yksinäistä ja verkostoille on valtava tarve. Yhteinen tekeminen on ollut parasta, mitä yhdistys on jo nyt mukanaan tuonut. DeSavo lähti muodostumaan MAD-viikon tiiviin suunnittelutyöryhmän ympärille ja järjestö keskittyy nimenomaan visuaalisen alan osaajien yhteistyöhön, esimerkiksi esittävät taiteet on rajattu pois. Ammattilaisuus on yksi tärkeä yhdistyksen jäsenyyden kriteeri. Selväksi kävi, että yrittäjien oma aktiivisuus ja aloitteellisuus olivat kantaneet hedelmää – koko yhdistys on elävä esimerkki tästä!

Samalla tapasin myös hankemaailman ihmisiä, eli valtakunnallisen Tuunaa Tuottoa –hankkeen Mikkelin seudun projektipäällikkö Emmi Liikasen / Mikkelin kehitysyhtiö Miksei oy. Tuunaa tuottoa vol. 2 on valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään pienten luovien yritysten verkostoa ja osaamista sekä rakennetaan uusia palvelukokonaisuuksia ja aineetonta kilpailuetua monialaisille kohdeyrityksille.

Hankkeessa on keskitytty nimenomaan yksilöosaamiseen ja yksinyrittäjien tarpeisiin verkostoitua, etusijalla luovan osaamisen edistäminen. Hanke käynnistyi viime lokakuussa. Mikkelin seutu on mukana olevista alueista ensimmäinen, jossa verkoston kautta on mennyt tarjous läpi: graafinen suunnittelija toteuttaa infografiikalla tolkkua palveluseteli- ja päivähoitorumbaan paikalliselle päiväkodille. Alueiden toimintatavat ja painotukset eroavat, Mikkelissä paikallinen verkosto on hyvin visuaalispainotteinen.

Tuunaa tuottoa vol. 2 järjestää mukana oleville yrittäjille työpajoja. Työpajoja on vuorollaan kullakin alueella ja muut alueet seuraavat niitä etäyhteyksillä. Hanke luo verkostoja siten paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti. Jos jollekin palvelutarpeelle ei löydy tarjoajaa paikallisista verkostoista, etsitään tekijöitä muilta alueilta. Työpajojen ohella hankkeessa pyörii alueiden omia TuuniCafeita, joissa ensin tavataan asiakkaita, sitten ideoidaan ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja lopuksi tarjotaan yhdessä tuotepaketteja asiakkaalle. Mukana olijat saavat uusia kontakteja niin muista yrittäjistä kuin asiakkaista.

Luotsie-hankkeen piloteissa ja tapaamisissa mukana olleilta luovan alan yrittäjiltä on noussut esille toiveita markkinointi/tuottaja-avusta. Yksi ideoista on ollut ”tuota kaveria” -malli, jossa yrittäjät kehuvat ja mainostavat toinen toisiaan. Toisen kehuminen on aina itseä helpompaa! Myös yrittäjien pieniä yhteisverkostoja ja mahdollisuuksia tarjota palveluja asiakkailla kompaktein yhteistarjouksin on suunniteltu. TuuniCafe -toimintamallissa on paljon hyvää, jossa meidänkin alueella voidaan ottaa oppia. Muualla toimiviksi todettuja tapoja verkostoitua, löytää asiakkaita ja kehittää luovan alan osaajien mahdollisuuksia elättää itsensä osaamisellaan kannattaa hyödyntää.

Tervetuloa keskustelemaan tästäkin aiheesta lisää Luotsie-hankkeen järjestämään tilaisuuteen lappeenrantalaisten luovien alojen osuuskunta Otsinan tiloihin tämän viikon torstaina!
Lue lisää tilaisuudesta täällä: KLIK!

Heini Kähkönen

heini.kahkonen(at)humak.fi

Luovuudesta liiketoimintaa

Muutama viikko sitten Luotsie-hanke järjesti Imatralla ”Luovuudesta liiketoimintaa” -seminaarin. Päivän aikana käsiteltiin luovan alan osaamisen yhdistämisestä liike-elämään. Selväksi kävi ainakin, että monenlaista osaamista alueeltamme kyllä löytyy! Aihetta lähestyttiin paikallisten, konkreettisten esimerkkien kautta.

Päivän puhujina olivat tekniikan tohtori Heidi Piili Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä yrittäjät Arttu Muukkonen (HitoHyvä), Hiski Hämäläinen (HiskiShow), Kati Räisänen (Suunnittelutoimisto CDM Oy) ja Anna-Mari Tossavainen (ArtemanoAcoustics). Puheenvuorojen päätteeksi ryhmätöitä veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen.

Nyt kun päivän teemoja on ehditty sulatella jonkun aikaa tilaisuuden jälkeen, tein hieman koontia siitä mitä aiheita iltapäivän aikana nousi esille. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista kannattaa oppia, tässä muutama oma poimintani päivän antoisista tarinoista. Kuinka luovuudesta voi tehdä liiketoimintaa ja miten sen saa kannattamaan?

1. Persoonallisuus kannattaa

Mieti mikä on nimenomaan oma juttusi ja mitä osaat parhaiten? Ehkä löydät jo markkinoilta löytyvään tuotteeseen tai palveluun jonkun oman näkökulman (kuten nuoruus tai uudenlainen palvelukokemus). Tärkeintä on olla oma itsensä, eikä koittaa päteä asioissa, joissa ei tosi asiassa ole hyvä. Jos et osaa talousasioita, hommaa hyvä tilitoimisto. Ei kannata yrittää muuta kuin sitä, minkä oikeasti osaa, eikä kannata kopioida muita. Ja muistaa, että kun kunnioittaa muita ja muiden osaamista, myös muut kunnioittavat sinua.

2. Kaikki lähtee uskaltamisesta

Kannattaa lähteä rohkeasti yrittämään ja kokeilemaan. Paikalla olleet yrittäjät kyseenalaistivat mielikuvan yrittämisen hankaluudesta ja byrokratiasta. Usein varsinkin pienillä paikkakunnilla asiat on mahdollista saada toteutumaan eikä byrokratia ole niin suuri este uudenlaisten asioiden mahdollistamiselle kuin usein pelotellaan. Esimerkkeinä ennakkoluulottomista tapahtumista esillä olivat HitoHyvän Suomen ensimmäinen glögibaari anniskeluoikeuksilla ja ulkoilmaleffateatterimäytökset.

3. Harrastuksesta tai ammattimaisesta luovasta osaamisesta voi tehdä bisnestä

Jos vapaa-ajan harrastuksesta syntyy ammatti, monesti varoitellaan kuinka samalla voi tappaa oman innostuksensa ja hukata hyvän harrastuksen. HiskiShown Hiski Hämäläisellä oli tähän hyvä vinkki: sitten voi hankkia uusia harrastuksia. Jos omalla taiteellisella osaamisella tai harrastuksella onnistuu tienaamaan rahaa, ei se välttämättä ole pois oman intohimon kehittämisestä. Yritystoimintaa voi tehdä asiakasta kuunnellen ja omaa luovaa osaamista toteuttaa sen ohella. Luovuuden ja yrittämisen yhdistelmää ei kannata pelätä!

4. Tahtotilaa tarvitaan

Yrittämisessä kyse ei ole vain tarpeeksi haluamisesta, vaan onnistuneissa tarinoissa taustalla on valtavasti tahtotilaa ja työtunteja. On myös uskallettava irrottaa niistä itselle rakkaistakin asioista, jotka eivät kannata. Kun jotain osasia yritystoiminnasta jää pois, jotain muuta voi tulla tilalle. Kuten CDM:n Kati Räisänen tiaisuudessa totesi: intohimoon tarvitaan aina haasteita, ja haasteet vievät muutokseen. Luopuminen on usein hankalaa, mutta monesti kannattaa, koska ilman luopumisia ei synny tilaa uudelle.

Jos luovan osaamisen liiketoiminnallistaminen kiinnostaa, kysele ja verkostoidu! Etelä-Karjalan alueellakin löytyy paljon ilmaista tukea aloitteleville yrityksille (käänny Kehyn tai Wirman puoleen). Kysy vinkkejä asiantuntijoilta ja kokeneemmilta yrittäjiltä.

Tilaisuuden lopuksi työpajoissa pohdittiin esimerkkien kautta mitä voisimme tehdä yhdessä. Osallistujat ideoivat mm. itse tulostettavan 3D-figuurin, kuinka paikallishistoriaa voisi tuotteistaa, miten äänet vaikuttavat hyvinvointiin julkisissa tiloissa ja minkälainen mobiilisovellus voisi auttaa ravintoloissa ulkomailla. Miksipä esimerkiksi juuri näihin teemoihin liittyviä tuotteita tai palveluita lähdettäisi kehittämään yhdessä eteenpäin?

Kiitos vielä kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Ja ennen kaikkea kiitos kaikille mahtaville puhujille!

Verkostoitumisen suhteen muistattehan rekrytori-tilaisuuden Lappeenrannassa ensi viikolla sekä meneillään olevan Luotsie-hankkeen opiskelija-assistenttien yrityskartoituksen!


Heini Kähkönen

Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioa ja liike-elämää

Taidetta sairaalan seinillä, draaman metodeja palaverissa, visuaalisesti persoonallinen mainosilme tai musiikkityöpajoja palvelukodissa – kulttuuri ja luova osaaminen taipuvat moneksi ja voivat tuoda lisäarvoa alalla kuin alalla. Panostus viihtyvyyteen, ilmeikkyyteen ja persoonallisuuteen ei välttämättä ole kuluerä, vaan nimenomaan satsaus niin liikevaihtoon kuin hyvinvointiin.

Mutta kuinka tämä käytännössä järjestyy? Nyt on mahdollista päästä kuulemaan ja keskustelemaan lisää Hyvinvoinnin välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan Lappeenrantaan Saimaan amk:lle perjantaina 8.4. klo 12.00–15.00. 

Myös Luotsie-hanke on menossa mukana! Tuomme esille opiskelijayrittäjyyttä ja siinä meitä avustaa Osuuskunta Vuoksen taitajat. Osuuskunta on alun perin perustettu Saimaan ammattiopisto Sampon yhteyteen opiskelijoiden työpaikaksi. Nyt opiskelijat ovat valmistumassa, mutta Taitajat jatkaa toimintaansa jäsentensä työnantajana. Osuuskunnassa toimii ompelijoita, sisustusstailaajia, tekstiiliartesaaneja ja puuseppiä.

Rekrytorilla Taitajat esiintyvät Ilon pirskahduksia-teemalla. Näytämme että opiskelijayrittäminen ei ole ryppyotsaista ja ikävää puuhaa. Messupisteellä pääsee näkemään miten ompelija muotoilee haute couture-asua, voi kokeilla naurujoogaa tai osallistua Naurujoogamatto-yhteisötaideteoksen kutomiseen.

Tilaisuudessa voi kuulla myös Luotsie-hankkeen muista yhteistyökuvioista. StartUpMillin tiloissa toimiva NastaTechnologies on mukana hankkeen pilottikokeilussa, jossa tilojen toimivuutta ja visuaalisuutta kehittämässä ovat Uudistimen sisustussuunnittelijat. Kuinka innovatiivisuus ja taide voivat näkyä startup-yrityksessä?

Iltapäivän ohjelma: 

12:00 – 12:45 mitä kentällä tapahtuu? Lyhyet puheenvuorot mukana olevilta tahoilta.
12:45 – 14:00 paneelikeskustelu: Miten taide integroituu sote-kentälle, kaupunkiorganisaatioihin ja liike-elämään?
Mukana keskustelemassa Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs, Eksoten taidekoordinaattori Marjukka Ervelius, Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolasto, kuvataiteilija Timo Tähkänen, Kaakon taiteen Anna Vilkuna, Osuuspankin viestintäpäällikkö Anna-Leena Kaarna sekä Eksoten hallituksesta Katri Pulli. Keskustelua johtaa Juha Iso-Aho Humakista.
14:00 – 15:00 iltapäiväkahvit ja tutustuminen rekry-toriin

Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen, tervetuloa mukaan!
Kahvitarjoilujen vuoksi tilaisuuteen ilmoittautumiset osoitteeseen minna.taipale(at)humak.fi 5.4. mennessä.
TERVETULOA!

Rekry-torissa mukana ovat:
•Hyvinvoinnin välitystoimisto
Aluekoordinaattori Minna Taipale & Tatu ja Sote opiskelijat
• Etelä-Karjalan lasten kulttuurikeskus Metku
Toiminnanjohtaja Minna Pirilä-Martti
• Kaakon taide
Taidejohtaja Anna Vilkuna
• Luotsie – uutta luova yrittäjyys Etelä-Karjalassa
Projektipäällikkö Heini Kähkönen, Humak
• TaideART
Lehtori Marianne Viinikainen, Saimaan amk
• Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista
Projektipäällikkö Päivimaria Seppänen, Socom

Luovuudesta liiketoimintaa -seminaari ti 15.3. Imatralla

Tervetuloa kuulemaan tarinoita luovan talouden avauksista ja yrittäjyydestä! Luotsie -hanke toteuttaa seminaarin, jossa kokoamme yhteen luovan alan osaajia, asiakkaita ja kehittäjiä. Luovuudesta liiketoimintaa -tilaisuudessa esitellään kuinka liiketoimintaa voi tehdä menettämättä omaa luovaa näkemystään. Päinvastoin omalaatuista luovaa osaamistaan on mahdollista hyödyntää monenlaisin tavoin elinkeinon saamisessa. Tulevaisuudessa luovat alat sekä uudenlaiset osaamisyhdistelmät voivat tuottaa vaikka mitä – tule kuulemaan esimerkkien avulla kuinka tämä onnistuu!

Toivotamme mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan yrittäjät, yhdistysten edustajat, freelancerit, yritysneuvojat, kaikenlaiset luovan alan osaajat ja muuten vain aiheesta kiinnostuneet! Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Haluamme tuoda paikallista osaamista julkisuuteen ja herätellä näkemään luovan talouden tarjoamia mahdollisuuksia. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimii Imatran seudun kehitysyhtiö Kehy oy.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen viimeistään 3.3. tarjoiluja varten:
Heini Kähkönen, heini.kahkonen@humak.fi, puh. 020 7621 368

Luovuudesta liiketoimintaa -seminaari

Ajankohta: ti 15.3. klo 13.00–16.30
Paikka: Imatran kylpylä (Purjekuja 2, 55420 Imatra)

OHJELMA 

Heidi Piili, TkT / Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Lisäävä valmistus ja 3D-tulostus luovilla aloilla – mahdollisuudet ja haasteet
Arttu Muukkonen / HitoHyvä: Kotikaupungin piilevät mahdollisuudet - Norppa-oluesta hienostosinappiin
Kahvitauko
Hiski Hämäläinen / Hiskishow: Yrittäjyyden stereotypiat ja todellisuus
Kati Räisänen / Suunnittelutoiminto CDM oy: Creative  Designed  Minds -tarina
Anna-Mari Tossavainen / Artemano Acoustis: Monitahoinen luovuus
Kai Hämäläinen, muotoiluyrittäjä: Ymmärrä, ideoi ja toteuta - palvelumuotoilutyöpaja

Tapahtuman Facebook-sivut

Aineeton arvonluonti tulevaisuuden menestystekijänä

”Liiketoiminnan päämäärät ja arvonluonnin edellytykset ovat muuttuneet merkittävästi. On selvää, että seuraavat vuoden ja vuosikymmenet tulevat olemaan hyvin erilaisia verrattuna erilaisiin vuosikymmeniin, kun laajat ja arvaamattomat muutokset – kuten kasvava yhteiskunnallinen eriarvoisuus, nopeat teknologiset hyppäykset, jatkuvat taloushaasteet ja eskaloituva ympäristökriisi – pakottavat yritykset ja organisaatiot arvioimaan uudelleen oman olemassaolonsa perusteita, rooliaan ja toimintatapojaan.
…
Arvonluonnin ja yritystoiminnan uudella aallolla yhä useampi yritys on oivaltanut, että pelkän taloudellisen ja funktionaalisen arvon luominen ei enää riitä markkinoilla menestymiseen, vaan yrityksen tulisi pyrkiä synnyttämään myös laajaa kulttuurista ja sosiaalista arvoa.”

Nuppu Gävert ja Ville Tikka, Wevolve 

Liikemaailma muuttuu kovaa vauhtia. Kaikissa kehittyneissä maissa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut monta vuosikymmentä, kun taas aineettoman pääoman merkitys on noussut. Samanlainen kehityssuunta on menossa myös muualla maailmassa, kuten Kiinassa. Muotoiluosaaminen, brändit ja tekijänoikeudet kasvattavat kaiken aikaa merkitystään liiketoiminnassa aineellisten investointien merkitysten pienentyessä. Suomessa vuonna 2013 teollisuuden aineettomat investoinnit ylittivät aineelliset noin 200 miljoonalla eurolla. Ero olisi ollut aineettomien hyväksi vieläkin suurempi, jos kaikki aineettomat erät, kuten henkilöstön koulutus, olisivat arvioissa mukana.

Vierailin viime viikolla kahdessa eri tilaisuudessa, joiden teema kietoutui sen ympärille, kuinka aineettomuus ja luovuus tuovat tuotteille ja palveluille lisäarvoa. Tutustuin myös Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreeseen julkaisuun ”Aineeton arvo – Talouden uusi menestystekijä” (luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin takana).

Ensinnäkin mitä tarkoitetaan, kun puhumme aineettomalla arvonluonnilla? Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Anu Puusa määrittelee ilmiön näin:

”Aineettoman pääoman voi määritellä ei-rahalliseksi pääomaksi, joka ei ole konkreettista, mutta jolla on arvoa ja joka tuottaa tulevaisuuden voittoja. Se on tietoa, joka on mahdollista muuttaa arvoksi. Sen voidaan ajatella viittaavan sellaisiin organisaation resursseihin tai voimavaroihin, joita ei pääosin huomioida tilinpäätöksessä varallisuutena, mutta joilla kuitenkin on merkittävä vaikutus yrityksen tulokseen kaikilla mittareilla mitattuna. Aineetonta pääomaa ilmiönä luonnehtii aika-, paikka-, tilanne-, henkilö- ja organisaatiosidonnaisuus – toisin sanoen tapauskohtaisuus ja siitä juontuva epävakaisuus.”

Reilu viikko sitten Helsingissä luovien alojen valtakunnallisessa Rysä 2015 -tapahtumassa kuulin muutamia konreettisia esimerkkejä nykypäivän uudenlaisesta, aineettomaan pääomaan pitkälti perustuvasta liiketoiminnasta. Tässä niistä esittelyssä kaksi.

Tuore suomalainen panimo Kyrö Distillery on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt niittää ginillään kansainvälistä mainetta ja saanut tuotteitaan myyntiin laajasti. Tuotanto on viimeisen puolen vuoden aikana kymmenenkertaistunut. Yritys kertoi laittaneensa brändäykseen vähintään yhtä paljon rahaa kuin aineelliseen pääomaan, ja tuo panostus on kannattanut. Markkinointi ei ole ollut vain kuluerä ja ajanhukkaa itse panimotyöltä, vaan olennainen investointi ja tärkeä osa yritystoimintaa. Panimon brändi on jo nyt hyvin vahva ja näkyminen sosiaalisessa mediassa vankkaa. Paikallisuus ja laatu ovat tekijöitä, joihin nykyajan kuluttaja haluaa panostaa – tämä mahdollistaa Kyrö Distilleryn kaltaisten menestyjien onnistumisen. Mainoskampanja on ollut menestystarina huolimatta siitä, että tuotteiden perinteinen mainostaminen ei Suomen alkoholilain puitteissa ole edes mahdollista.

Töttöröö Network edustaa vielä vahvemmin aineettoman pääoman nykymuotoa. Töttöröö on ensimmäinen ja ainoa suomalainen Youtube-verkosto, joka toimii välittäjänä nuorten youtubettajien ja mainostajien välillä. Media on murroksessa ja nykyisistä 13–29 -vuotiasta Youtube on kanava, joka tavoittaa 96% kuukausittain. Suosituimmat ”tubettajat” ovat nykyisin nuorison supertähtiä, joiden kautta tämän kohderyhmän tavoittaminen on nykyisin luontevinta. Esimerkkinä Youtuben voimasta nostettiin esille ruotsalainen tubettaja, joka on Yhdysvalloissa toiseksi tunnetuin julkisuuden henkilö nuorten keskuudessa – vaikka nimi ei luultavasti suurimmalle osalle yli 30-vuotiaista sano yhtään mitään. Töttöröön pääoma on yrityksen ja sen verkostoon kuuluvien Youtubeen sisältöä tekevien nuorten aineeton osaaminen, josta ollaan valmiita maksamaan.

Vajaa viikko sitten vierailin myös LUT Lasertaideresidenssin päätösseminaarissa Lappeenrannassa. Residenssi tarjosi taiteilijoille ainutlaatuisen tilaisuuden päästä tekemään taidetta ylipiston lasertekniikkaa hyväksi käyttäen. Hakemuksia residenssiin tuli reilusti päälle sata, ja mukaan valittiin kahdeksan kuvataiteilijaa. Residenssityöskentelyn tuloksia on tällä hetkellä nähtävissä taidenäyttelyssä Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa. Se mitä taideresidenssissä syntyi, on mainio osoitus insinöörien ja taiteilijoiden yhteistyön hedelmällisyydestä. Toinen osapuoli tuo mukanaan visuaalista osaamista ja haastaa uudenlaiseen ajatteluun. Toinen osapuoli taas tuo konetietämyksen, käytännöllisyyden ja loogisuuden. Kumpaakin tarvitaan uuden synnyttämiseen. Ajattelutapaa voi soveltaa laajemminkin – miksei taidetta voisi upottaa lisäarvoa tuomaan jo lähtökohtaisesti vaikkapa talojen suunnittelussa ja teollisuudessa? Tulevaisuudessa uudenlaiset ajattelutavat, visuaalisuus ja muotoilu ovat lisäarvoja, joilla taloutemme voi kilpailla halpakopioita ja massatuotantoa vastaan.

Lisää Lares-projektista voit lukea tästä linkistä!

Kaikki tekstissä käytetyt lainaukset ja faktat on otettu Työ- ja elinkeinoministeriön ”Aineeton arvo – Talouden uusi menestystekijä” oppaasta 22/2015.

Kuvat Lares-projektin päätösseminaarista ja näyttelyn avajaisista.


Heini Kähkönen

Osuuskunta yritystoiminnan uutena mahdollistajana

Niin luovilla kuin muillakin aloilla yrittäjäksi hyppääminen on aina oma iso riskinsä. Y-tunnuksen saatuaan ihminen luopuu samalla ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja monesta muusta etuudesta. Varsinkin usealla luovalla alalla, joilla tulovirrat muodostuvat pienistä puroista ja asiakaskontakteja kartutetaan pikkuhiljaa, ei yrittäjäksi lähteminen ole aivan yksinkertaista. Onneksi nykyisin on myös olemassa monenlaisia välimalleja palkkatyön ja yrittäjyyden välissä.

Yksi tällainen on osuuskuntatoiminta. Osuuskuntalaki uudistui vuoden 2014 alussa ja tämä uudistus on entisestään helpottanut osuuskuntien perustamista. Osuuskuntakeskuksen sivuilla todetaan:

"Osuuskuntalain uudistumisen myötä osuuskunnasta on tullut entistä houkuttelevampi yritysmuoto. Yhteisöllisyytensä, joustavuutensa ja pehmeän arvomaailmansa ansiosta niiden suosio kasvaa yhä useammilla toimialoilla. Erityisen hyvin osuuskunta sopii käytännön työhön painottuvaan ja vähän pääomaa vaativaan yritystoimintaan, jossa omistajien henkilökohtaisella osallistumisella on tärkeä merkitys. 

Tänä päivänä osuuskunnan voi perustaa yksin, joten se soveltuu entistä paremmin myös pien- ja perheyritysten yhteisömuodoksi. Osuuskunta voi käytännössä korvata toiminimen, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön. Osuuskunnan sääntöjä laatimalla jäsenmäärästä riippuen voidaan siis saada aikaan hyvin erilaisia yrittämisen alustoja. Myös yritystoiminnan riski on pienempi kuin henkilöyhtiöissä, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan.”

Osuuskunnan voi perustaa ilman pääomaa, mikä sopii useille luoville aloilla, joissa pääomana toimii useimmiten ihmisen osaaminen eikä niinkään materiaalinen pääoma. Osuuskunnan jäsen omistaa palasen osuuskuntaa, mutta ei tarvitse olla henkilökohtaisesti vastuussa taloudellisesti osuuskunnan toiminnasta kuten osakeyhtiössä. Vaikka osuuskunnan voi nykyään perustaa vaikka yksin, useimmiten osuuskunnat kokoavat alleen yhteisön, mikä on omiaan edesauttamaan yhteisöllisyyttä yksin elinkeinotoimintaa harjoittavien pienien luovan alan osaajien kesken.

 
Myös Etelä-Karjalaan on viime aikoina syntynyt uusia osuuskuntia eri aloille. Luovilla aloilla toimivat ainakin Lappeenrannassa osuuskunta Otsina ja Saimaan ammattiopisto Sammon opiskelijoiden oma Vuoksen taitajat osuuskunta Imatralla.

Osuuskunta Otsinan toimipiste löytyy Kaukaalta. Osuuskunnan tiloissa oleva puoti on auki kahtena päivänä viikossa ja osuuskuntalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana Ravintolapäivässä, Siivouspäivässä ja vastaavissa tapahtumissa. Palveluvalikoimasta löytyy esimerkiksi matkailupalveluita, käännöistä, koruntekijöitä, graafista suunnittelua sekä sisustus- ja tekstiilialaa. Lue lisää Otsinan nettisivuilta!

Osuuskunta Vuoksen taitajat on tuoreempi, opiskelijoiden muodostama osuuskunta Imatralta. Osuuskunta tarjoaa palveluja useilta eri aloilta: kädentaidot, kuvataide, vaatetus, tekstiiliala, sisustus, remontointi, maalaus ja puusepäntaidot. Yhteisö pystyy tarjoamaan palveluja siis hyvin monialaisesti. Osuuskunnassa on tällä hetkellä 26 jäsentä.

Itse vierailin Vuoksen taitajien pop up -myymälässä Vuoksenniskalla eilen, tämän bloggauksen kaikki kuvatkin ovat sieltä. Puoti on auki osoitteessa Vuoksenniskantie 78 vielä tänään perjantaina viiteen saakka ja huomenna 5.12. lauantaina klo 10–13. Suositten tutustumaan! Paikalla on työpajoja, galleria ja käsityöpuoti. Ajankohtaiset tiedot löydät ryhmän Facebook-sivuilta.

Osuuskuntamuotoinen toiminta on varmasti tulevaisuudessa yhä enemmän kasvavaa. Myös me Luotsie -hankkeessa haluamme tuoda esille osuuskuntatoiminnan etuja ja tukea tällaista uutta yrittäjyyttä. Jos sinulla on mielessä luovan alan osuuskunnan perustaminen tai olemassa olevan osuuskunnan toiminnan kehittäminen Etelä-Karjalan alueella, ja kaipaat verkostoja tai uusia avauksia, ota yhteyttä ja katsotaan voimmeko tehdä yhteistyötä! Yhteyksillämme oppilaitosmaailmaan, muihin luovien alojen toimijoihin ja potentiaalisiin asiakastahoihin voimme saattaa yhteen uudenlaisia ja yllättäviä yhdessä tekemisen avauksia.


Heini Kähkönen

Uutta luomaan

Luovissa aloissa ja yrittäjyydessä nähdään paljon potentiaalia talouden vaikeina aikoina – näin myös Etelä-Karjalassa. Elinkeinorakenteen muuttuessa paperitehtaiden kaltaisten suurten työllistäjien supistaessa toimintojaan ja siirtäessä töitä muualle on katse käännettävä uudenlaisiin ansaintatapoihin. Joku ehkä perustaa ympäri maailman harrastustarvikkeita myyvän nettikaupan, toinen elämäntapahallintaan keskittyvän konsulttitoimiston ja kolmas tuottaa luontoelämyspalveluita matkailijoille. Kaikki nämä ovat sellaisia tapoja tienata elantonsa, joita vielä muutama vuosikymmen sitten ei olisi voitu kuvitellakaan. Nämä kaikki ovat myös esimerkkejä luovasta pienyrittäjyydestä.

Etelä-Karjalassa on edetty hankemaailmassa monipuolisesti luovia aloja kehittäen. Humakin hallinnoimat Periskooppi- ja Luottamus -hankkeet loivat verkostoja ja työkaluja luottamuksen synnyttämiseen eri osapuolten välillä. Itse toimin aiemmin Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnoimassa Kulttuurikutinaa -hankkeessa, jossa kehitimme Luova Etelä-Karjala -verkostoa ja järjestimme koulutuksia. Hankkeessa jatkoimme Lappeenrannan kaupungin ja Humakin yhteistyössä hallinnoiman Kutka -hankkeen työtä. Tätä listaa voisi jatkaa edelleen kauan – pohjatöitä luovien alojen eteen on tehnyt monen toimijan taholta.

Nyt syyskuun alussa on alkanut Humakin hallinnoima Luotsie -hanke, jonka käynnistämien toimien seuraamiseen tämä blogi keskittyy. Kokoamme opiskelijat, luovien alojen osaajat ja potentiaaliset asiakkaat yhteen ja nyt keskitymme tekemiseen, emmekä suunnitteluun. Emme aio luoda uusia verkostoja tai käytä aikaamme muistioiden tekoon, vaan käymme heti toimimaan. Tavoitteena on luoda ja tukea kaupallistettua palvelutoimintaa, joka lähtee toimimaan hankkeen ulkopuolellakin. Hankkeen pilottikokeiluissa voidaan saattaa yhteen esimerkiksi kuvataiteita, teatteria, teknologiaosaamista, konsulttipalveluja, muotoilua tai mitä tahansa aloja osallistujat yhdistelmiin mukanaan tuovatkaan. Kaiken keskiössä on pienten yritysten yhteen saattaminen ja asiakkaiden ongelmiin vastaaminen uudenlaisin keinoin.

Ehkä mietit, että taas uusi hanke ja mitä minä tästä hyödyn? Työskennellessään piloteissa mukana olijat voivat saada uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen ja palvelumuotoiluun, markkinointi- ja brändäysapua sekä liiketoimintakontakteja. Mukaan tulevien yrittäjien on mahdollista saada lisäkäsiä tai harjoittelija mukana olevista opiskelijoista ja näkyvyyttä toiminnalleen. Opiskelijat taas saavat kontakteja työelämään - ja näin kaikki hyötyvät. Toiminnan malli ja sisältö tulee määräytymään osallistujien tarpeista käsin eikä valmiita tapoja toimia ole olemassa. 

Mukana olo on täysin ilmaista eikä sido mihinkään missä et halua olla mukana. Hanke itse ei maksa palkkioita kenellekään osallistujille, mutta emme myöskään teetä ilmaisia töitä kenelläkään. Pilottikokeiluja toteutetaan 2-3, joten mukana olijoiden määrä on rajattu. Siihen ketä otetaan mukaan vaikuttavat sitoutuneisuus, halu kehittyä ja muiden pilottikokeilujen osallistujien tarpeet.

Jos olet eteläkarjalainen luovan alan osaaja ja mielenkiintosi heräsi, tervetuloa kuulemaan lisää! Tarjoamme iltapäiväkahvit sekä kerromme mitä haemme ja mitä voimme tarjota luovien alojen osuuskunta Otsinan tiloissa maanantaina 2.11. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen.

Paikka: Osuuskunta Otsinan tilat, Isännöitsijäntie 2 B, 53200 Lappeenranta

Aika: Maanantaina 2.11.2015 klo 14

Tarjoiluja varten kerrothan etukäteen tulostasi 29.10. mennessä:

Heini Kähkönen, heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368

Luoviin tapaamisiin!

Heini Kähkönen