Verkostoitumiskahvittelut

Luotsie-hanke porskuttelee kohti loppuaan, mutta verkostoitumistyö luovalla alalla jatkuu. Sitä varten ja hankkeen yritysverkoston toiveista lähtien järjestän verkostoitumiskahvihetken Imatralla Kulttuuritalo Virran kahvilassa to 16.2. klo 16. TERVETULOA mukaan kaikki ympäri maakunnan! 

Ei ennakkoilmoittautumista, ei tarjoiluja eikä virallista ohjelmaa - ollaan kuulolla mitä on meneillään ja mitä seuraavaksi! Olen saanut toiveita, että varsinkin Imatran seudulla kaivataan säännöllistä aikaa ja paikkaa, missä tavata muita luovan alan osaajia ja sitä varten on nyt tämä tapaaminen.

Parikkalan seudulla vaikuttavat, muistattehan myös tämän kunnan järjestämän tilaisuuden yrittäjille keskiviikkona 15.2. klo 18! Tervetuloa mukaan kuulolle Iloisen pässin maalaispuotiin!

Luot sie? -seminaari 3.2. - TERVETULOA!

LUOT SIE? SIE LUOT!
Kohtaamispaikka ja seminaari
Pe 3.2. klo 9.00–13.00
Saimaan ammattikorkeakoulu, Skinnarilankatu 36, Lappeenranta

Minne menet luovan alan yrittäjä? Miten olla yhdessä monialaisesti isompaa? Mistä löytää apua, tukea ja verkostoja tulevaisuudessa?

Tule kuulolle, keskustelemaan ja löytämään uusia yhteistyökumppaneja!

Tapahtuman ohjelma:

8.30 Aamukahvia tarjolla
9.00 Tilaisuuden avaus.
Heini Kähkönen, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Juha Peteri, Saimaan ammattikorkeakoulu: Luot sie? Mie luon! Monialaisen yhteistyön äärellä.
Henri Karppinen, tutkimuspäällikkö, Saimaan amk: Älyllä vai tunteella?
Olli Alamäki, hyvinvointiluotsi sekä Vesa Pakarinen, Taipalsaaren kunta: Kokemuksia hanke-yhteistyöstä.

Verkostoitumista!

11.45 Tietoiskut: Kuinka voimme tukea ja auttaa yrittäjää?
Carita Liikanen, asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi ry: Yhteistyöllä kilpailukykyä -hanke tarjoaa apua yritystukien hakemiseen
Markku-Pekka Antikainen, hankeneuvoja, Leader: Hankerahaa luovasti?
Sami Jokelainen, projektipäällikkö, LUT / Firmatiimi - Osaamista ja työvoimaa

Tilaisuuden päätös klo 13.
Mahdollisuus lounastaa omakustanteisesti Saimaan amk:n ruokalassa.

Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen! TERVETULOA!

Luotsie – uutta luova yrittäjyys Etelä-Karjalassa (Humak & Saimaan amk) -hankkeen päätöstilaisuuteen toivotamme tervetulleiksi keskustelemaan ja kuulolle kaikki yrittäjät, opiskelijat, kehittäjät, yhteistyökumppanit ja aiheesta kiinnostuneet!

Ilmoittautumiset tarjoiluja varten 30.1. mennessä: heini.kahkonen(at)humak.fi

Lisätietoja: 

Heini Kähkönen, Humak, heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368
Juha Peteri, Saimaan amk, juha.peteri(at)saimia.fi, puh. 040 5026 182

Luovat aamukahvit

”Luovalle osaamiselle voisi olla käyttöä, mutta jonkun pitäisi tyrkyttää sitä, olla esillä ja tuoda ilmi osaamista.”

Persoonallisuus ja brändit korostuvat yhä enemmän yritysmaailmassa. Luovan alan ammattimaisilla osaajilla – suunnittelijoilla, muotoilijoilla, taiteilijoilla ja kädentaitajilla – on paljon annettavaa tällä saralla.

Luotsie -hanke toteutti erikokoisille yrityksille kartoituksen luovan alan osaamisen tarpeista kevään ja kesän 2016 aikana. Kartoitus toteutettiin Saimaan amk:n liiketalouden opiskelijoiden tekemillä haastatteluilla. Haastatteluissa selvitettiin mitä yhteistyötä luovan alan kanssa jo tehdään, millaista yhteistyötä kaivataan ja miten sitä voidaan edistää.

”Luovan alan pitää tuoda lisäarvoa ja myyntiä.”

Haastattelujen perusteella paikallista osaamista halutaan tukea. Uutuusarvoa, erottautumista, laatutyötä ja ammattimaisuutta arvostettiin. Isona ongelmana palvelujen käytettävyydessä pidettiin tiedon ja ajan puutetta – ei ole tietoa mistä pieniä paikallisia luovan alan osaajia tavoittaa. Isoissa yrityksissä ei ole aikaa lähteä yksittäisiä tekijöitä etsimään, sillä aika on rahaa. Tämä on myös syy, miksi ammattityöstä halutaan maksaa: kun laatu on taattu ja aikataulut pitävät, säästyy arvokasta aikaa.

Tarpeita siis löytyi, mutta myös tietämättömyyttä mistä löytää palveluntarjoajia. Kesällä Luotsie-hanke kokosi luovan alan osaajia yhteen ja ensin yrityksiin päin lähdettiin lähestymään yksittäisiä tuotetietoja keräämällä. Tämä tapa koettiin nopeasti hankalaksi ja sekavaksi. Myös erilaiset ideat yhteisesittelypisteistä ja -esitteistä olivat esillä, mutta toimivia ratkaisuja näihin ei löydetty.

Loppukesästä tarvetta ja ongelmaa vastaamaan kehitettiin ”Luovat aamukahvit” -konsepti, jossa luovan alan ammattilaiset pääsevät esittelemään kohdennetusti potentiaalisille asiakkaille palvelujaan.

Luovat aamukahvit tuovat asiakasyrityksille luovan alan osaajien tarjontaa näytille helposti. Samalla helpotetaan itsensä työllistäjien kynnystä ottaa yhteyttä isompiin yrityksiin. Aamukahvihetkissä yrityksille tuodaan paikan päälle heidän tarpeisiinsa vastaavaa 3-5 paikallista itsensä työllistäjää ja pienyrittäjää. Samalla tarjotaan kahvitarjoilut. Esittelyt pidetään tiiviinä, yhteensä puolessa tunnissa.

Ensimmäiset kahvihetket on sovittu lokakuulle ja konseptin halutaan jatkuvan hankkeen päätyttyäkin luovan alan osaajien omana pakettina. Kahvitilaisuuksien suunnittelussa on alusta asti hyödynnetty tiiviisti hankkeen ympärille muodostunutta luovan alan osaajien verkostoa. Pienten tekijöiden monialaisella yhteistyöllä voidaan saada lisää näkyvyyttä ja myyntiä.

Jos sinulla on kiinnostusta olla aamukahveissa mukana palveluntarjoajana tai -ostajana, ota yhteyttä!
Heini Kähkönen
heini.kahkonen(at)humak.fi
puh. 020 7621 368

Luovat aamukahvit -esitteen on suunnitellut Samu Koskinen / HitoHyvä ja nimen on keksinyt Henna Laitinen / DraamaSaapas

Ensimmäisenä tiedot myös Luovista aamukahveista tulevat Luotsie-hankkeen suljettuun, luovan alan ammattilaisille suunnattuun Facebook-ryhmään, jonka löydät täältä: KLIK!

Liikelahjatori 1.11.

Yrityslahjat  -  Tyky-palvelut  -  Sisustus-, ohjelma- ja markkinointipalvelut

Aika: ti 1.11. klo 13–18 
Paikka: Siitolan kartano (Siitolankatu 2, Imatra)

Tapahtuman FB-sivu: KLIK!

Mitä?

Liikelahjatorilla esitellään paikallisten ammattilaisten laatutöitä yritysasiakkaille. Tilaisuudessa on mahdollisuus kohdennettuihin ennalta sovittuihin pikatreffeihin ja esittelypisteiden kierroksen kiertämiseen.

Tarkka ohjelma julkistetaan lokakuun alussa, haku auki esittelypaikkoihin on auki nyt.

Miksi?

Tilaisuudessa luovan alan ammattilaiset esittelevät omaa osaamistaan yrittäjien suuntaan. Yrittäjät taas löytävät tapahtuman kautta helposti yhdellä kertaa samasta paikasta omalaatuisia ja persoonallisia tuotteita asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille.

Liikelahjatori tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia löytää tapoja erottautua. 
Tapahtuman viesti on: älä tyydy tavanomaiseen, vaan tarjoa asiakkaillesi ja työntekijöillesi parempaa. Paikalliseen laatuun panostaminen kannattaa!

Kenelle?

Etelä-Karjalan alueen yrittäjille ja ammatinharjoittajille: liikelahjoja tarjoaville ja niitä ostaville.

Kuinka?

ESITTELYPISTEISTÄ JA TREFFEISTÄ KIINNOSTUNUT PALVELUNTARJOAJA/TUOTTEIDEN TEKIJÄ: Kirjoita lyhyt hakemus 30.9. mennessä ja lähetä se osoitteeseen: heini.kahkonen(at)humak.fi

Esittelypisteet ovat ilmaisia, paikkoja on rajoitetusti.

Hakemuksessa on tultava ilmi:
- Toimiala
- Mitä tuotteita/palveluja tarjoat
- Kiinnostus ennalta sovittuihin yritystapaamisiin tapahtuman aikana (toiveita yrityksen toimialasta?)
- Nettisivut ja yhteystiedot

Kehy toteuttaa ennen tilaisuutta paikallisille yrityksille suunnatun liikelahjakyselyn, jossa ennalta jo haarukoidaan tarpeita treffejä varten ja markkinoidaan tapahtumaa.

Luotsie-hanke järjestää mahdollisuuden tutustua tapahtumatiloihin etukäteen! Tervetuloa messupisteistä kiinnostuneet info/suunnittelutapaamiseen Imatran Kulttuuritalon Kahvila Virtaan ke 28.9. klo 11. Tapaamisen jälkeen on mahdollista käydä vierailemassa Siitolan kartanolla.

Tilaisuuden järjestävät Luotsie – uutta luova yrittäjyys Etelä-Karjalassa –hanke (Humak ja Saimaan amk) sekä Imatran seudun kehitysyhtiö Kehy oy.


Lisätietoja:
Heini Kähkönen, asiantuntija, Humak, puh. 020 7621 368, heini.kahkonen(at)humak.fi
Laura Peuhkuri, Innovaatioasiantuntija, Kehy, puh. 044 7607266, laura.peuhkuri(at)kehy.fi

Luova osaaja - kerro tarjonnastasi startup -yrittäjille!

Onko sinulla maakunnan mahtavimmat liikelahjat, parhaimmat muotoilutaidot tai tuoreimmat sisustusideat? Tarjoatko yrityksille uutta näkökulmaa graafiseen suunnitteluun, henkilöstön hyvinvointiin tai ohjelmapalveluihin?

Tervetuloa kertomaan osaamisestasi StartUpMillin yrittäjille!

Viikolla 38 järjestämme StartUpMillin tiloissa luovan paikallisen osaamisen teemaviikon. Käytössämme on Saimaan amk:n avokonttori-työpiste StartUpMillin yleisissä tiloissa. Pisteelle voi pystyttää kerrallaan 1-2 luovan alan osaajaa oman esittelypisteensä. Tilojen puitteissa vain luovuus on rajana kuinka haluat osaamistasi esitellä!

Paikkoja viikolle on vain rajoitetusti! Jokaiselle aamupäivälle otetaan eri esittelyt, eli kenenkään ei tarvitse olla paikalla koko viikkoa. Tämä on ainutlaatuinen ja ilmainen mahdollisuus päästä mainostamaan omaa osaamistasi paikallisille start up -yrityksille! Lisätietoja siitä mikä StartUpMill on: www.startupmill.fi

Haku esittelypaikkoihin on auki nyt! 
Vapaamuotoiset, lyhyet hakemukset on jätettävä to 8.9. klo 8 mennessä sähköpostitse: heini.kahkonen(at)humak.fi

Valinnoista ilmoitetaan ja esittelyajat sovitaan pe 9.9. aamulla.

Lisätietoja: projektipäällikkö Heini Kähkönen / Luotsie,
heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368


KENELLE?
Luovan alan ammattilaisille

MISSÄ?
SuM-tilat / Skinnarilan Technopolis / Laserkatu 6, 53850 LPR

MILLOIN?
ma-pe 19.9.-23.9.2016, klo 9.00-11.00 välillä

JÄRJESTÄJÄ:
"Luotsie"-hanke / Humak & Saimaan amk

 

Ajatuksia assistentin työstä Luotsie-hankkeessa

Niin se kesä alkaa jo olla lopuillaan ja assistentin työt kohta pulkassa. Kesän aikana olen ollut mukana monissa tapaamisissa, käynyt Taipalsaari-päivillä keräämässä tietoa paikallisten asukkaiden ja kesämökkiläisten hyvinvoinnista, ideoinut muiden kanssa tulevia tapahtumia ja nähnyt, miten hankkeen tuloksia alkaa näkymään ihan konkreettisella tasolla.

Esimerkiksi viime viikolla kävimme Taipalsaaren kunnan kanssa läpi hyvinvointikyselyn tuloksia ja mietimme, miten esille tulleita asioita voidaan lähteä yhteistyöllä viemään eteenpäin. Myös hyvinvointikysely päätettiin järjestää uudelleen syksyllä pidettävän tapahtuman yhteydessä.
Samalla viikolla oli liikelahjojen asiakastapaaminen, jossa alueen luovien alojen osaajat pääsivät esittäytymään ja esittelemään tuotteitaan suoraan asiakkaalle. Tapaaminen meni hyvin ja ensimmäiset kaupat syntyivät jo heti paikan päällä. Asiakas arvosti sitä, kun pääsi näkemään tuotteet itse, tutustumaan niihin paremmin ja kuulemaan tekijöiden ideoita, miten tuotteita voi liikelahjoina käyttää.

Muiden asiakastapaamisten myötä on ollut ilo huomata, että paikallista osaamista arvostetaan ja halutaan tukea mahdollisuuksien mukaan. Yritykset haluavat paikallisia liikelahjoja ja hyödyntää alueen ammattilaisia. Yksi suurimmista esteistä, jotka vaikeuttavat tätä, on resurssien puute: ei ole tarpeeksi aikaa perehtyä paikallisten osaajien tarjontaan ja lähteä kartoittamaan heiltä saatavia palveluita. Ajan puutteen takia turvaudutaan helposti siihen aikaisemmin hyväksi koettuun, tuttuun vaihtoehtoon.

Toivottavaa olisi tulevaisuudessa yksi kanava, josta näkisi vaivattomasti paikalliset luovan alan osaajat ja heidän tarjoamat palvelut. Sen kautta olisi nopeaa ja vaivatonta ottaa yhteyttä palvelujen tuottajiin. Parhaimmillaan tällainen kanava helpottaa asiakkaan työtä ja madaltaa kynnystä käyttää paikallisia osaajia. Luovien alojen osaajille se antaa keinon tuoda osaamistaan esille ja saada uusia kontakteja.

Tällaisen kanavan rakentaminen vaatii kuitenkin paljon huolellista työtä toimiakseen kunnolla ja sisältää monia haasteita. Onneksi tällä hetkellä Luotsie -hanke tekee arvokasta työtä etsiessään uusia mahdollisuuksia, toimiessaan välittäjänä eri tahojen välillä ja rakentaessaan yhteistyökuvioita, joiden on tarkoitus kantaa eteenpäin hankkeen jo loputtuakin. Paikallinen osaaminen on voimavara, jota kannattaa hyödyntää!

- Anni
(liiketalous, Saimaan amk)

Vierailulla Savossa: Luovan alan verkostoja Mikkelissä

Vierailin viime viikolla Mikkelissä ja tutustuin luovan alan yrittäjien verkostoihin Savon puolella. Etelä-Savo on toiminta-alueena hyvin samanlainen kuin Etelä-Karjala: pieni maakunta-alue, jossa haasteet ja hyödyt ovat samantyylisiä. Piirit ovat pieniä, mikä on toisaalta etu ja toisaalta haaste, elinkeinoalat ovat myllerryksissä ja korkeakoulut tuovat oman elävän lisänsä alueille.

Luovan alan osaajien kesken Mikkelissä on vireillä monenlaista aktiivista toimintaa. Aie Design on visuaalisten alojen ammattilaisten muodostama osuuskunta, joka on toiminut Mikkelissä jo jonkun aikaa. Vuosittain järjestettävän Mikkeli Art  & Design -viikon  ympärille on muodostunut tiivis yhteistyöverkosto, joka organisoi tapahtumaa. Kaikesta näistä sekä juuri perustetusta DeSavo -yhdistyksestä minulle kertoi verkoston vetäjä, itsekin yrittäjä Elisa Hillgen / Valosilmä.

DeSavo on vasta äskettäin huhtikuussa perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on: ”yhdistää erilaisten visuaalisten, luovien alojen tekijät yhdeksi voimaksi Etelä-Savon alueella ja näin edistää alojen keskinäistä verkostoitumista, mutta myös toimia yhteistyökumppanina muiden tahojen kanssa”. DeSavossa on nyt jo jäseniä 48 ja suunnitteilla on monenlaista yhteistoimintaa. Yhdistyksellä on viritteillä erilaisia hankerahoitushakuja. Nyt kun hakijatahona voi olla yksi taho, DeSavo-yhdistys, on hakuihin osallistuminen helpompaa.

Elisa Hillgen nosti esille, kuinka yksinyrittäminen on usein yksinäistä ja verkostoille on valtava tarve. Yhteinen tekeminen on ollut parasta, mitä yhdistys on jo nyt mukanaan tuonut. DeSavo lähti muodostumaan MAD-viikon tiiviin suunnittelutyöryhmän ympärille ja järjestö keskittyy nimenomaan visuaalisen alan osaajien yhteistyöhön, esimerkiksi esittävät taiteet on rajattu pois. Ammattilaisuus on yksi tärkeä yhdistyksen jäsenyyden kriteeri. Selväksi kävi, että yrittäjien oma aktiivisuus ja aloitteellisuus olivat kantaneet hedelmää – koko yhdistys on elävä esimerkki tästä!

Samalla tapasin myös hankemaailman ihmisiä, eli valtakunnallisen Tuunaa Tuottoa –hankkeen Mikkelin seudun projektipäällikkö Emmi Liikasen / Mikkelin kehitysyhtiö Miksei oy. Tuunaa tuottoa vol. 2 on valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään pienten luovien yritysten verkostoa ja osaamista sekä rakennetaan uusia palvelukokonaisuuksia ja aineetonta kilpailuetua monialaisille kohdeyrityksille.

Hankkeessa on keskitytty nimenomaan yksilöosaamiseen ja yksinyrittäjien tarpeisiin verkostoitua, etusijalla luovan osaamisen edistäminen. Hanke käynnistyi viime lokakuussa. Mikkelin seutu on mukana olevista alueista ensimmäinen, jossa verkoston kautta on mennyt tarjous läpi: graafinen suunnittelija toteuttaa infografiikalla tolkkua palveluseteli- ja päivähoitorumbaan paikalliselle päiväkodille. Alueiden toimintatavat ja painotukset eroavat, Mikkelissä paikallinen verkosto on hyvin visuaalispainotteinen.

Tuunaa tuottoa vol. 2 järjestää mukana oleville yrittäjille työpajoja. Työpajoja on vuorollaan kullakin alueella ja muut alueet seuraavat niitä etäyhteyksillä. Hanke luo verkostoja siten paitsi paikallisesti, myös valtakunnallisesti. Jos jollekin palvelutarpeelle ei löydy tarjoajaa paikallisista verkostoista, etsitään tekijöitä muilta alueilta. Työpajojen ohella hankkeessa pyörii alueiden omia TuuniCafeita, joissa ensin tavataan asiakkaita, sitten ideoidaan ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja lopuksi tarjotaan yhdessä tuotepaketteja asiakkaalle. Mukana olijat saavat uusia kontakteja niin muista yrittäjistä kuin asiakkaista.

Luotsie-hankkeen piloteissa ja tapaamisissa mukana olleilta luovan alan yrittäjiltä on noussut esille toiveita markkinointi/tuottaja-avusta. Yksi ideoista on ollut ”tuota kaveria” -malli, jossa yrittäjät kehuvat ja mainostavat toinen toisiaan. Toisen kehuminen on aina itseä helpompaa! Myös yrittäjien pieniä yhteisverkostoja ja mahdollisuuksia tarjota palveluja asiakkailla kompaktein yhteistarjouksin on suunniteltu. TuuniCafe -toimintamallissa on paljon hyvää, jossa meidänkin alueella voidaan ottaa oppia. Muualla toimiviksi todettuja tapoja verkostoitua, löytää asiakkaita ja kehittää luovan alan osaajien mahdollisuuksia elättää itsensä osaamisellaan kannattaa hyödyntää.

Tervetuloa keskustelemaan tästäkin aiheesta lisää Luotsie-hankkeen järjestämään tilaisuuteen lappeenrantalaisten luovien alojen osuuskunta Otsinan tiloihin tämän viikon torstaina!
Lue lisää tilaisuudesta täällä: KLIK!

Heini Kähkönen

heini.kahkonen(at)humak.fi

Osuuskunta Vuoksen Taitajat

Olemme Saimaan ammattiopisto Sampon yhteyteen perustettu luovien alojen oppilaitososuuskunta. Tämänhetkinen jäsenmäärä on vähän vaille 30. Jäseninä meillä on ompelijoita, sisustusstailaajia, tekstiiliartesaaneja ja puuseppiä. Valmistumme ammattiin kevään aikana mutta osuuskunta jää elämään työpaikkanamme.

Osa jäsenistämme käyttää osuuskuntaa vain laskutuspalveluna joka huolehtii että palkoista lähtee lakisääteiset kulut ja että verot tulevat asianmukaisesti maksettua. Osa meistä taas on kiinteämmin mukana toiminnassa järjestämässä yhteisiä tempauksia, tekemässä yhteismarkkinointia ja nyt uusimpana juttuna vuokraamassa ammattiin valmistumisen jälkeen yhteistä työtilaa. Mahdollisuuksia on monia, eikä osuuskuntaan kuuluminen velvoita ketään mihinkään. Pääasiallisestihan osuuskunnan tarkoitus on tuottaa jäsenilleen hyötyä, mikä sitten kenellekin parhaiten sopii.

Osallistuimme Hyvinvoinnin Välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan perjantaina 8.4. Tapahtuman aiheena oli Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioita ja liike-elämää. Olimme paikalla Luotsie-hankkeen kutsumana. Omalla osastollamme aiheena olivat opiskelijayrittäjyys ja teemana oli koko vuoden teemamme Ilon pirskahduksia!

Opiskelijayrittäjyys sopii luoville aloille mahtavasti. Alalla täytyy joka tapauksessa pääsääntöisesti työllistää itse itsensä, joten tuotteiden ja asiakkaiden kartoittaminen jo opiskeluaikana on kuukausien mittainen kilpailuetu. Esim. meidän tapauksessamme olemme luoneet jo opiskeluaikana itsellemme työpaikan, johon työllistyä ammattiin valmistumisen jälkeen. Asiakkaat tietävät jo valmiiksi ketä olemme, mitä teemme ja mistä meidät löytää.

Ilon pirskahduksia -teemamme mukaisesti Rekrytorilla vedin yllätysohjelmannumerona pienet naurujoogamaistiaiset seminaariyleisölle. Myöhemmin ohjasin pidemmän naurujoogasession halukkaille osallistujille. Lisäksi osastollamme oli mahdollista osallistua yhteisötaideteoksen, Naurujoogamatto I:n kutomiseen pienillä kangaspuilla. (Vitsi piilee siinä että naurujoogassa ei varsinaisesti käytetä mattoa joten lopputulos saa olla aivan mitä sattuu tulemaan.) Kudontahalukkaita olikin välillä jonoksi asti. Kutomisen lomassa oli mukava jutella toiminnastamme ja saimmekin yleisöltä hyviä vinkkejä toimintamme kehittämiseen. Lisäksi osastollamme ompelijamme vedosti mallinuken päälle haute couture-tyylistä pukua. Juttelimme kävijöiden kanssa opiskelijayrittäjyydestä yleensäkin ja esittelimme myös Saimian markkinointiosuuskuntia sekä Sampon NY-yrityksiä.

Mielellämme tulemme seminaareihin ja messuille esittelemään toimintaamme jatkossakin!

Nyt meillä pirkahteleekin iloa ihan urakalla! Maanantaina 18.4. aukeaa pop up-myymälämme Imatralla Vuoksenniskantie 78:ssa kahdeksi viikoksi. Myymälän yhteydessä on oheistapahtumia:
ke 20.4. Naurujoogaa klo 16-17
la 23.4. Käsityötarvikkeiden kirpputorimyyntiä klo 10-14
ma 25.4. Kirjontaa ja koristepoimutusta ommellen-työpaja klo 14-17
ti 26.4. Valmistuvat tekstiiliartesaanit paikalla näyttelyssä kertomassa töistään klo 14-17
ke 27.4. Naurujoogaa klo 16-17

Lisäksi kaupan alakerrassa on valmistuvien tekstiiliartesaanien käyttö- ja taidetekstiilinäyttely. Myymälässä on myös mahdollista osallistua yhteisötaideteoksemme, Naurujoogamatto I:n kutomiseen.
Lisätietoja koko ajan päivittyvästä ohjelmasta löytyy Vuoksen Taitajien Facebook-sivulta.

Tervetuloa tutustumaan taitajiin ja tuotteisiin!
Tykkäämällä meistä Facebookissa pysyt ajan tasalla toiminnastamme.

Anu Kudjoi
Osuuskunta Vuoksen Taitajat
hallituksen puheenjohtaja


Kuva: Heini Kähkönen (kuva otettu Vuoksen taitajien edellisestä pop up -kaupasta viime syksynä)

Luovuudesta liiketoimintaa

Muutama viikko sitten Luotsie-hanke järjesti Imatralla ”Luovuudesta liiketoimintaa” -seminaarin. Päivän aikana käsiteltiin luovan alan osaamisen yhdistämisestä liike-elämään. Selväksi kävi ainakin, että monenlaista osaamista alueeltamme kyllä löytyy! Aihetta lähestyttiin paikallisten, konkreettisten esimerkkien kautta.

Päivän puhujina olivat tekniikan tohtori Heidi Piili Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä yrittäjät Arttu Muukkonen (HitoHyvä), Hiski Hämäläinen (HiskiShow), Kati Räisänen (Suunnittelutoimisto CDM Oy) ja Anna-Mari Tossavainen (ArtemanoAcoustics). Puheenvuorojen päätteeksi ryhmätöitä veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen.

Nyt kun päivän teemoja on ehditty sulatella jonkun aikaa tilaisuuden jälkeen, tein hieman koontia siitä mitä aiheita iltapäivän aikana nousi esille. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista kannattaa oppia, tässä muutama oma poimintani päivän antoisista tarinoista. Kuinka luovuudesta voi tehdä liiketoimintaa ja miten sen saa kannattamaan?

1. Persoonallisuus kannattaa

Mieti mikä on nimenomaan oma juttusi ja mitä osaat parhaiten? Ehkä löydät jo markkinoilta löytyvään tuotteeseen tai palveluun jonkun oman näkökulman (kuten nuoruus tai uudenlainen palvelukokemus). Tärkeintä on olla oma itsensä, eikä koittaa päteä asioissa, joissa ei tosi asiassa ole hyvä. Jos et osaa talousasioita, hommaa hyvä tilitoimisto. Ei kannata yrittää muuta kuin sitä, minkä oikeasti osaa, eikä kannata kopioida muita. Ja muistaa, että kun kunnioittaa muita ja muiden osaamista, myös muut kunnioittavat sinua.

2. Kaikki lähtee uskaltamisesta

Kannattaa lähteä rohkeasti yrittämään ja kokeilemaan. Paikalla olleet yrittäjät kyseenalaistivat mielikuvan yrittämisen hankaluudesta ja byrokratiasta. Usein varsinkin pienillä paikkakunnilla asiat on mahdollista saada toteutumaan eikä byrokratia ole niin suuri este uudenlaisten asioiden mahdollistamiselle kuin usein pelotellaan. Esimerkkeinä ennakkoluulottomista tapahtumista esillä olivat HitoHyvän Suomen ensimmäinen glögibaari anniskeluoikeuksilla ja ulkoilmaleffateatterimäytökset.

3. Harrastuksesta tai ammattimaisesta luovasta osaamisesta voi tehdä bisnestä

Jos vapaa-ajan harrastuksesta syntyy ammatti, monesti varoitellaan kuinka samalla voi tappaa oman innostuksensa ja hukata hyvän harrastuksen. HiskiShown Hiski Hämäläisellä oli tähän hyvä vinkki: sitten voi hankkia uusia harrastuksia. Jos omalla taiteellisella osaamisella tai harrastuksella onnistuu tienaamaan rahaa, ei se välttämättä ole pois oman intohimon kehittämisestä. Yritystoimintaa voi tehdä asiakasta kuunnellen ja omaa luovaa osaamista toteuttaa sen ohella. Luovuuden ja yrittämisen yhdistelmää ei kannata pelätä!

4. Tahtotilaa tarvitaan

Yrittämisessä kyse ei ole vain tarpeeksi haluamisesta, vaan onnistuneissa tarinoissa taustalla on valtavasti tahtotilaa ja työtunteja. On myös uskallettava irrottaa niistä itselle rakkaistakin asioista, jotka eivät kannata. Kun jotain osasia yritystoiminnasta jää pois, jotain muuta voi tulla tilalle. Kuten CDM:n Kati Räisänen tiaisuudessa totesi: intohimoon tarvitaan aina haasteita, ja haasteet vievät muutokseen. Luopuminen on usein hankalaa, mutta monesti kannattaa, koska ilman luopumisia ei synny tilaa uudelle.

Jos luovan osaamisen liiketoiminnallistaminen kiinnostaa, kysele ja verkostoidu! Etelä-Karjalan alueellakin löytyy paljon ilmaista tukea aloitteleville yrityksille (käänny Kehyn tai Wirman puoleen). Kysy vinkkejä asiantuntijoilta ja kokeneemmilta yrittäjiltä.

Tilaisuuden lopuksi työpajoissa pohdittiin esimerkkien kautta mitä voisimme tehdä yhdessä. Osallistujat ideoivat mm. itse tulostettavan 3D-figuurin, kuinka paikallishistoriaa voisi tuotteistaa, miten äänet vaikuttavat hyvinvointiin julkisissa tiloissa ja minkälainen mobiilisovellus voisi auttaa ravintoloissa ulkomailla. Miksipä esimerkiksi juuri näihin teemoihin liittyviä tuotteita tai palveluita lähdettäisi kehittämään yhdessä eteenpäin?

Kiitos vielä kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Ja ennen kaikkea kiitos kaikille mahtaville puhujille!

Verkostoitumisen suhteen muistattehan rekrytori-tilaisuuden Lappeenrannassa ensi viikolla sekä meneillään olevan Luotsie-hankkeen opiskelija-assistenttien yrityskartoituksen!


Heini Kähkönen

Luotsie-hankkeen opiskelija-assistentit esittelyssä

Luotsie -hankkeen ”assarit” ovat päässeet lisääntymään tässä alkuvuoden aikana.

Keitä myö ollaan?

”Nimeni on Elsa Melkko ja olen toisen vuoden markkinoinnin opiskelija Saimaan ammattikorkeakoulusta. Toimin tiimiyrittäjänä Markkinointiosuuskunta Luxissa, joka on meidän markkinoinnin opiskelijoiden perustama osuuskunta. Toteutamme erilaisia markkinointiin liittyviä projekteja ja samalla opimme yrittäjyyttä osuuskuntatoiminnan kautta. Minulle työelämästä tulleena osuuskuntamuotoinen opiskelu on sopinut erittäin hyvin, koska koen saavani siitä enemmän hyötyä kuin pelkästä teorian opiskelusta. Käytännön tekeminen antaa hyvät opit ja verkostot tulevaan työelämään. Olen aiemmalta koulutukseltani vaatetusalan artesaani, joten työskentely Luotsie -hankkeessa on oiva tapa päästä yhdistämään luovuus ja liiketalous. Odotan innolla hankkeen etenemistä ja esimerkiksi sitä, millaisia pilottikokeiluita syntyy ja kuinka ne etenevät.”

”Ja minä olen Noora Harju, ollut Luotsie -hankkeessa mukana marraskuusta lähtien. Omaan yrittäjätaustan vuodesta 2008 lähtien, noin niin kuin virallisesti. Tosin olen elänyt ja asunut lapsesta saakka yrittäjäperheessä, joten yrittäjyys on sisäänrakennettu ominaisuus, josta ei taida irti päästä vaikka haluaisi. Ainakin välillä tuntuu, etteihän tässä mitään järkeä ole. :) Mutta yrittäjyyteen kuuluu myös se, ettei periksi anneta, vaan kun yksi puu kaatuu eteen, niin sitten vaihdetaan suuntaa. Opiskelen kolmatta vuotta yritysjuridiikkaa Saimaan ammattikorkeakoulussa sekä aloitin vastikään graafisen suunnittelun harrastelun Helsinki Design Schoolissa. ”

Ja mitä myö tehhää?

Noora Harju ja Elsa Melkko toetuttavat yrityskartoituksen maalis-huhtikuun aikana. Yrityskartoituksella selvitetään paikallisten yritysten tarpeita ja toiveita, joiden pohjalta kehitetään hankkeen tarjoamaa verkostoa ja jo mukana olevien luovien alojen yrittäjien palveluntarjontaa. Samalla voidaan saattaa yrittäjiä yhteen palveluiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kartoitusta toteutetaan suoraan tapaamalla yrittäjiä puhelimitse ja kasvotusten. Tavoitteemme on, että yrityskartoituksen pohjalta syntyisi uusia pilottikokeiluita ja yrittäjät lähtisivät rohkeasti mukaan tutustumaan paikallisten luovien alojen osaajien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hanke ja pilottikokeilut ovat oiva tapa kehittää verkostoja, sekä löytää uusia potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Luovien alojen osaajat ja oppilaitosyhteistyö tarjoavat myös monipuolisia mahdollisuuksia yrittäjille löytää ratkaisuja esimerkiksi työpaikan viihtyvyyteen ja toimivuuteen sekä markkinointiin.

-

Luotsie-hanke tiedottaa prosessin aikana kuinka kartoitus etenee. Kevään mittaan tiedotamme myös tuloksista jo käynnissä olevista piloteista, paljon mielenkiintoisia virityksiä on jo saatu alulle!

Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä joko assistentteihimme:
noora.harju(at)saimia.fi, elsa.melkko(at)saimia.fi

…tai hankkeen projektipäällikkö Heini Kähköseen: heini.kahkonen(at).humak.fi

Aineeton arvonluonti tulevaisuuden menestystekijänä

”Liiketoiminnan päämäärät ja arvonluonnin edellytykset ovat muuttuneet merkittävästi. On selvää, että seuraavat vuoden ja vuosikymmenet tulevat olemaan hyvin erilaisia verrattuna erilaisiin vuosikymmeniin, kun laajat ja arvaamattomat muutokset – kuten kasvava yhteiskunnallinen eriarvoisuus, nopeat teknologiset hyppäykset, jatkuvat taloushaasteet ja eskaloituva ympäristökriisi – pakottavat yritykset ja organisaatiot arvioimaan uudelleen oman olemassaolonsa perusteita, rooliaan ja toimintatapojaan.
…
Arvonluonnin ja yritystoiminnan uudella aallolla yhä useampi yritys on oivaltanut, että pelkän taloudellisen ja funktionaalisen arvon luominen ei enää riitä markkinoilla menestymiseen, vaan yrityksen tulisi pyrkiä synnyttämään myös laajaa kulttuurista ja sosiaalista arvoa.”

Nuppu Gävert ja Ville Tikka, Wevolve 

Liikemaailma muuttuu kovaa vauhtia. Kaikissa kehittyneissä maissa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut monta vuosikymmentä, kun taas aineettoman pääoman merkitys on noussut. Samanlainen kehityssuunta on menossa myös muualla maailmassa, kuten Kiinassa. Muotoiluosaaminen, brändit ja tekijänoikeudet kasvattavat kaiken aikaa merkitystään liiketoiminnassa aineellisten investointien merkitysten pienentyessä. Suomessa vuonna 2013 teollisuuden aineettomat investoinnit ylittivät aineelliset noin 200 miljoonalla eurolla. Ero olisi ollut aineettomien hyväksi vieläkin suurempi, jos kaikki aineettomat erät, kuten henkilöstön koulutus, olisivat arvioissa mukana.

Vierailin viime viikolla kahdessa eri tilaisuudessa, joiden teema kietoutui sen ympärille, kuinka aineettomuus ja luovuus tuovat tuotteille ja palveluille lisäarvoa. Tutustuin myös Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreeseen julkaisuun ”Aineeton arvo – Talouden uusi menestystekijä” (luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin takana).

Ensinnäkin mitä tarkoitetaan, kun puhumme aineettomalla arvonluonnilla? Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Anu Puusa määrittelee ilmiön näin:

”Aineettoman pääoman voi määritellä ei-rahalliseksi pääomaksi, joka ei ole konkreettista, mutta jolla on arvoa ja joka tuottaa tulevaisuuden voittoja. Se on tietoa, joka on mahdollista muuttaa arvoksi. Sen voidaan ajatella viittaavan sellaisiin organisaation resursseihin tai voimavaroihin, joita ei pääosin huomioida tilinpäätöksessä varallisuutena, mutta joilla kuitenkin on merkittävä vaikutus yrityksen tulokseen kaikilla mittareilla mitattuna. Aineetonta pääomaa ilmiönä luonnehtii aika-, paikka-, tilanne-, henkilö- ja organisaatiosidonnaisuus – toisin sanoen tapauskohtaisuus ja siitä juontuva epävakaisuus.”

Reilu viikko sitten Helsingissä luovien alojen valtakunnallisessa Rysä 2015 -tapahtumassa kuulin muutamia konreettisia esimerkkejä nykypäivän uudenlaisesta, aineettomaan pääomaan pitkälti perustuvasta liiketoiminnasta. Tässä niistä esittelyssä kaksi.

Tuore suomalainen panimo Kyrö Distillery on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt niittää ginillään kansainvälistä mainetta ja saanut tuotteitaan myyntiin laajasti. Tuotanto on viimeisen puolen vuoden aikana kymmenenkertaistunut. Yritys kertoi laittaneensa brändäykseen vähintään yhtä paljon rahaa kuin aineelliseen pääomaan, ja tuo panostus on kannattanut. Markkinointi ei ole ollut vain kuluerä ja ajanhukkaa itse panimotyöltä, vaan olennainen investointi ja tärkeä osa yritystoimintaa. Panimon brändi on jo nyt hyvin vahva ja näkyminen sosiaalisessa mediassa vankkaa. Paikallisuus ja laatu ovat tekijöitä, joihin nykyajan kuluttaja haluaa panostaa – tämä mahdollistaa Kyrö Distilleryn kaltaisten menestyjien onnistumisen. Mainoskampanja on ollut menestystarina huolimatta siitä, että tuotteiden perinteinen mainostaminen ei Suomen alkoholilain puitteissa ole edes mahdollista.

Töttöröö Network edustaa vielä vahvemmin aineettoman pääoman nykymuotoa. Töttöröö on ensimmäinen ja ainoa suomalainen Youtube-verkosto, joka toimii välittäjänä nuorten youtubettajien ja mainostajien välillä. Media on murroksessa ja nykyisistä 13–29 -vuotiasta Youtube on kanava, joka tavoittaa 96% kuukausittain. Suosituimmat ”tubettajat” ovat nykyisin nuorison supertähtiä, joiden kautta tämän kohderyhmän tavoittaminen on nykyisin luontevinta. Esimerkkinä Youtuben voimasta nostettiin esille ruotsalainen tubettaja, joka on Yhdysvalloissa toiseksi tunnetuin julkisuuden henkilö nuorten keskuudessa – vaikka nimi ei luultavasti suurimmalle osalle yli 30-vuotiaista sano yhtään mitään. Töttöröön pääoma on yrityksen ja sen verkostoon kuuluvien Youtubeen sisältöä tekevien nuorten aineeton osaaminen, josta ollaan valmiita maksamaan.

Vajaa viikko sitten vierailin myös LUT Lasertaideresidenssin päätösseminaarissa Lappeenrannassa. Residenssi tarjosi taiteilijoille ainutlaatuisen tilaisuuden päästä tekemään taidetta ylipiston lasertekniikkaa hyväksi käyttäen. Hakemuksia residenssiin tuli reilusti päälle sata, ja mukaan valittiin kahdeksan kuvataiteilijaa. Residenssityöskentelyn tuloksia on tällä hetkellä nähtävissä taidenäyttelyssä Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa. Se mitä taideresidenssissä syntyi, on mainio osoitus insinöörien ja taiteilijoiden yhteistyön hedelmällisyydestä. Toinen osapuoli tuo mukanaan visuaalista osaamista ja haastaa uudenlaiseen ajatteluun. Toinen osapuoli taas tuo konetietämyksen, käytännöllisyyden ja loogisuuden. Kumpaakin tarvitaan uuden synnyttämiseen. Ajattelutapaa voi soveltaa laajemminkin – miksei taidetta voisi upottaa lisäarvoa tuomaan jo lähtökohtaisesti vaikkapa talojen suunnittelussa ja teollisuudessa? Tulevaisuudessa uudenlaiset ajattelutavat, visuaalisuus ja muotoilu ovat lisäarvoja, joilla taloutemme voi kilpailla halpakopioita ja massatuotantoa vastaan.

Lisää Lares-projektista voit lukea tästä linkistä!

Kaikki tekstissä käytetyt lainaukset ja faktat on otettu Työ- ja elinkeinoministeriön ”Aineeton arvo – Talouden uusi menestystekijä” oppaasta 22/2015.

Kuvat Lares-projektin päätösseminaarista ja näyttelyn avajaisista.


Heini Kähkönen

Osuuskunta yritystoiminnan uutena mahdollistajana

Niin luovilla kuin muillakin aloilla yrittäjäksi hyppääminen on aina oma iso riskinsä. Y-tunnuksen saatuaan ihminen luopuu samalla ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja monesta muusta etuudesta. Varsinkin usealla luovalla alalla, joilla tulovirrat muodostuvat pienistä puroista ja asiakaskontakteja kartutetaan pikkuhiljaa, ei yrittäjäksi lähteminen ole aivan yksinkertaista. Onneksi nykyisin on myös olemassa monenlaisia välimalleja palkkatyön ja yrittäjyyden välissä.

Yksi tällainen on osuuskuntatoiminta. Osuuskuntalaki uudistui vuoden 2014 alussa ja tämä uudistus on entisestään helpottanut osuuskuntien perustamista. Osuuskuntakeskuksen sivuilla todetaan:

"Osuuskuntalain uudistumisen myötä osuuskunnasta on tullut entistä houkuttelevampi yritysmuoto. Yhteisöllisyytensä, joustavuutensa ja pehmeän arvomaailmansa ansiosta niiden suosio kasvaa yhä useammilla toimialoilla. Erityisen hyvin osuuskunta sopii käytännön työhön painottuvaan ja vähän pääomaa vaativaan yritystoimintaan, jossa omistajien henkilökohtaisella osallistumisella on tärkeä merkitys. 

Tänä päivänä osuuskunnan voi perustaa yksin, joten se soveltuu entistä paremmin myös pien- ja perheyritysten yhteisömuodoksi. Osuuskunta voi käytännössä korvata toiminimen, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön. Osuuskunnan sääntöjä laatimalla jäsenmäärästä riippuen voidaan siis saada aikaan hyvin erilaisia yrittämisen alustoja. Myös yritystoiminnan riski on pienempi kuin henkilöyhtiöissä, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan.”

Osuuskunnan voi perustaa ilman pääomaa, mikä sopii useille luoville aloilla, joissa pääomana toimii useimmiten ihmisen osaaminen eikä niinkään materiaalinen pääoma. Osuuskunnan jäsen omistaa palasen osuuskuntaa, mutta ei tarvitse olla henkilökohtaisesti vastuussa taloudellisesti osuuskunnan toiminnasta kuten osakeyhtiössä. Vaikka osuuskunnan voi nykyään perustaa vaikka yksin, useimmiten osuuskunnat kokoavat alleen yhteisön, mikä on omiaan edesauttamaan yhteisöllisyyttä yksin elinkeinotoimintaa harjoittavien pienien luovan alan osaajien kesken.

 
Myös Etelä-Karjalaan on viime aikoina syntynyt uusia osuuskuntia eri aloille. Luovilla aloilla toimivat ainakin Lappeenrannassa osuuskunta Otsina ja Saimaan ammattiopisto Sammon opiskelijoiden oma Vuoksen taitajat osuuskunta Imatralla.

Osuuskunta Otsinan toimipiste löytyy Kaukaalta. Osuuskunnan tiloissa oleva puoti on auki kahtena päivänä viikossa ja osuuskuntalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana Ravintolapäivässä, Siivouspäivässä ja vastaavissa tapahtumissa. Palveluvalikoimasta löytyy esimerkiksi matkailupalveluita, käännöistä, koruntekijöitä, graafista suunnittelua sekä sisustus- ja tekstiilialaa. Lue lisää Otsinan nettisivuilta!

Osuuskunta Vuoksen taitajat on tuoreempi, opiskelijoiden muodostama osuuskunta Imatralta. Osuuskunta tarjoaa palveluja useilta eri aloilta: kädentaidot, kuvataide, vaatetus, tekstiiliala, sisustus, remontointi, maalaus ja puusepäntaidot. Yhteisö pystyy tarjoamaan palveluja siis hyvin monialaisesti. Osuuskunnassa on tällä hetkellä 26 jäsentä.

Itse vierailin Vuoksen taitajien pop up -myymälässä Vuoksenniskalla eilen, tämän bloggauksen kaikki kuvatkin ovat sieltä. Puoti on auki osoitteessa Vuoksenniskantie 78 vielä tänään perjantaina viiteen saakka ja huomenna 5.12. lauantaina klo 10–13. Suositten tutustumaan! Paikalla on työpajoja, galleria ja käsityöpuoti. Ajankohtaiset tiedot löydät ryhmän Facebook-sivuilta.

Osuuskuntamuotoinen toiminta on varmasti tulevaisuudessa yhä enemmän kasvavaa. Myös me Luotsie -hankkeessa haluamme tuoda esille osuuskuntatoiminnan etuja ja tukea tällaista uutta yrittäjyyttä. Jos sinulla on mielessä luovan alan osuuskunnan perustaminen tai olemassa olevan osuuskunnan toiminnan kehittäminen Etelä-Karjalan alueella, ja kaipaat verkostoja tai uusia avauksia, ota yhteyttä ja katsotaan voimmeko tehdä yhteistyötä! Yhteyksillämme oppilaitosmaailmaan, muihin luovien alojen toimijoihin ja potentiaalisiin asiakastahoihin voimme saattaa yhteen uudenlaisia ja yllättäviä yhdessä tekemisen avauksia.


Heini Kähkönen

Uutta luomaan

Luovissa aloissa ja yrittäjyydessä nähdään paljon potentiaalia talouden vaikeina aikoina – näin myös Etelä-Karjalassa. Elinkeinorakenteen muuttuessa paperitehtaiden kaltaisten suurten työllistäjien supistaessa toimintojaan ja siirtäessä töitä muualle on katse käännettävä uudenlaisiin ansaintatapoihin. Joku ehkä perustaa ympäri maailman harrastustarvikkeita myyvän nettikaupan, toinen elämäntapahallintaan keskittyvän konsulttitoimiston ja kolmas tuottaa luontoelämyspalveluita matkailijoille. Kaikki nämä ovat sellaisia tapoja tienata elantonsa, joita vielä muutama vuosikymmen sitten ei olisi voitu kuvitellakaan. Nämä kaikki ovat myös esimerkkejä luovasta pienyrittäjyydestä.

Etelä-Karjalassa on edetty hankemaailmassa monipuolisesti luovia aloja kehittäen. Humakin hallinnoimat Periskooppi- ja Luottamus -hankkeet loivat verkostoja ja työkaluja luottamuksen synnyttämiseen eri osapuolten välillä. Itse toimin aiemmin Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnoimassa Kulttuurikutinaa -hankkeessa, jossa kehitimme Luova Etelä-Karjala -verkostoa ja järjestimme koulutuksia. Hankkeessa jatkoimme Lappeenrannan kaupungin ja Humakin yhteistyössä hallinnoiman Kutka -hankkeen työtä. Tätä listaa voisi jatkaa edelleen kauan – pohjatöitä luovien alojen eteen on tehnyt monen toimijan taholta.

Nyt syyskuun alussa on alkanut Humakin hallinnoima Luotsie -hanke, jonka käynnistämien toimien seuraamiseen tämä blogi keskittyy. Kokoamme opiskelijat, luovien alojen osaajat ja potentiaaliset asiakkaat yhteen ja nyt keskitymme tekemiseen, emmekä suunnitteluun. Emme aio luoda uusia verkostoja tai käytä aikaamme muistioiden tekoon, vaan käymme heti toimimaan. Tavoitteena on luoda ja tukea kaupallistettua palvelutoimintaa, joka lähtee toimimaan hankkeen ulkopuolellakin. Hankkeen pilottikokeiluissa voidaan saattaa yhteen esimerkiksi kuvataiteita, teatteria, teknologiaosaamista, konsulttipalveluja, muotoilua tai mitä tahansa aloja osallistujat yhdistelmiin mukanaan tuovatkaan. Kaiken keskiössä on pienten yritysten yhteen saattaminen ja asiakkaiden ongelmiin vastaaminen uudenlaisin keinoin.

Ehkä mietit, että taas uusi hanke ja mitä minä tästä hyödyn? Työskennellessään piloteissa mukana olijat voivat saada uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen ja palvelumuotoiluun, markkinointi- ja brändäysapua sekä liiketoimintakontakteja. Mukaan tulevien yrittäjien on mahdollista saada lisäkäsiä tai harjoittelija mukana olevista opiskelijoista ja näkyvyyttä toiminnalleen. Opiskelijat taas saavat kontakteja työelämään - ja näin kaikki hyötyvät. Toiminnan malli ja sisältö tulee määräytymään osallistujien tarpeista käsin eikä valmiita tapoja toimia ole olemassa. 

Mukana olo on täysin ilmaista eikä sido mihinkään missä et halua olla mukana. Hanke itse ei maksa palkkioita kenellekään osallistujille, mutta emme myöskään teetä ilmaisia töitä kenelläkään. Pilottikokeiluja toteutetaan 2-3, joten mukana olijoiden määrä on rajattu. Siihen ketä otetaan mukaan vaikuttavat sitoutuneisuus, halu kehittyä ja muiden pilottikokeilujen osallistujien tarpeet.

Jos olet eteläkarjalainen luovan alan osaaja ja mielenkiintosi heräsi, tervetuloa kuulemaan lisää! Tarjoamme iltapäiväkahvit sekä kerromme mitä haemme ja mitä voimme tarjota luovien alojen osuuskunta Otsinan tiloissa maanantaina 2.11. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen.

Paikka: Osuuskunta Otsinan tilat, Isännöitsijäntie 2 B, 53200 Lappeenranta

Aika: Maanantaina 2.11.2015 klo 14

Tarjoiluja varten kerrothan etukäteen tulostasi 29.10. mennessä:

Heini Kähkönen, heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368

Luoviin tapaamisiin!

Heini Kähkönen