Osuuskunta Vuoksen Taitajat

Olemme Saimaan ammattiopisto Sampon yhteyteen perustettu luovien alojen oppilaitososuuskunta. Tämänhetkinen jäsenmäärä on vähän vaille 30. Jäseninä meillä on ompelijoita, sisustusstailaajia, tekstiiliartesaaneja ja puuseppiä. Valmistumme ammattiin kevään aikana mutta osuuskunta jää elämään työpaikkanamme.

Osa jäsenistämme käyttää osuuskuntaa vain laskutuspalveluna joka huolehtii että palkoista lähtee lakisääteiset kulut ja että verot tulevat asianmukaisesti maksettua. Osa meistä taas on kiinteämmin mukana toiminnassa järjestämässä yhteisiä tempauksia, tekemässä yhteismarkkinointia ja nyt uusimpana juttuna vuokraamassa ammattiin valmistumisen jälkeen yhteistä työtilaa. Mahdollisuuksia on monia, eikä osuuskuntaan kuuluminen velvoita ketään mihinkään. Pääasiallisestihan osuuskunnan tarkoitus on tuottaa jäsenilleen hyötyä, mikä sitten kenellekin parhaiten sopii.

Osallistuimme Hyvinvoinnin Välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan perjantaina 8.4. Tapahtuman aiheena oli Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioita ja liike-elämää. Olimme paikalla Luotsie-hankkeen kutsumana. Omalla osastollamme aiheena olivat opiskelijayrittäjyys ja teemana oli koko vuoden teemamme Ilon pirskahduksia!

Opiskelijayrittäjyys sopii luoville aloille mahtavasti. Alalla täytyy joka tapauksessa pääsääntöisesti työllistää itse itsensä, joten tuotteiden ja asiakkaiden kartoittaminen jo opiskeluaikana on kuukausien mittainen kilpailuetu. Esim. meidän tapauksessamme olemme luoneet jo opiskeluaikana itsellemme työpaikan, johon työllistyä ammattiin valmistumisen jälkeen. Asiakkaat tietävät jo valmiiksi ketä olemme, mitä teemme ja mistä meidät löytää.

Ilon pirskahduksia -teemamme mukaisesti Rekrytorilla vedin yllätysohjelmannumerona pienet naurujoogamaistiaiset seminaariyleisölle. Myöhemmin ohjasin pidemmän naurujoogasession halukkaille osallistujille. Lisäksi osastollamme oli mahdollista osallistua yhteisötaideteoksen, Naurujoogamatto I:n kutomiseen pienillä kangaspuilla. (Vitsi piilee siinä että naurujoogassa ei varsinaisesti käytetä mattoa joten lopputulos saa olla aivan mitä sattuu tulemaan.) Kudontahalukkaita olikin välillä jonoksi asti. Kutomisen lomassa oli mukava jutella toiminnastamme ja saimmekin yleisöltä hyviä vinkkejä toimintamme kehittämiseen. Lisäksi osastollamme ompelijamme vedosti mallinuken päälle haute couture-tyylistä pukua. Juttelimme kävijöiden kanssa opiskelijayrittäjyydestä yleensäkin ja esittelimme myös Saimian markkinointiosuuskuntia sekä Sampon NY-yrityksiä.

Mielellämme tulemme seminaareihin ja messuille esittelemään toimintaamme jatkossakin!

Nyt meillä pirkahteleekin iloa ihan urakalla! Maanantaina 18.4. aukeaa pop up-myymälämme Imatralla Vuoksenniskantie 78:ssa kahdeksi viikoksi. Myymälän yhteydessä on oheistapahtumia:
ke 20.4. Naurujoogaa klo 16-17
la 23.4. Käsityötarvikkeiden kirpputorimyyntiä klo 10-14
ma 25.4. Kirjontaa ja koristepoimutusta ommellen-työpaja klo 14-17
ti 26.4. Valmistuvat tekstiiliartesaanit paikalla näyttelyssä kertomassa töistään klo 14-17
ke 27.4. Naurujoogaa klo 16-17

Lisäksi kaupan alakerrassa on valmistuvien tekstiiliartesaanien käyttö- ja taidetekstiilinäyttely. Myymälässä on myös mahdollista osallistua yhteisötaideteoksemme, Naurujoogamatto I:n kutomiseen.
Lisätietoja koko ajan päivittyvästä ohjelmasta löytyy Vuoksen Taitajien Facebook-sivulta.

Tervetuloa tutustumaan taitajiin ja tuotteisiin!
Tykkäämällä meistä Facebookissa pysyt ajan tasalla toiminnastamme.

Anu Kudjoi
Osuuskunta Vuoksen Taitajat
hallituksen puheenjohtaja


Kuva: Heini Kähkönen (kuva otettu Vuoksen taitajien edellisestä pop up -kaupasta viime syksynä)

Luovuudesta liiketoimintaa

Muutama viikko sitten Luotsie-hanke järjesti Imatralla ”Luovuudesta liiketoimintaa” -seminaarin. Päivän aikana käsiteltiin luovan alan osaamisen yhdistämisestä liike-elämään. Selväksi kävi ainakin, että monenlaista osaamista alueeltamme kyllä löytyy! Aihetta lähestyttiin paikallisten, konkreettisten esimerkkien kautta.

Päivän puhujina olivat tekniikan tohtori Heidi Piili Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä yrittäjät Arttu Muukkonen (HitoHyvä), Hiski Hämäläinen (HiskiShow), Kati Räisänen (Suunnittelutoimisto CDM Oy) ja Anna-Mari Tossavainen (ArtemanoAcoustics). Puheenvuorojen päätteeksi ryhmätöitä veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen.

Nyt kun päivän teemoja on ehditty sulatella jonkun aikaa tilaisuuden jälkeen, tein hieman koontia siitä mitä aiheita iltapäivän aikana nousi esille. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista kannattaa oppia, tässä muutama oma poimintani päivän antoisista tarinoista. Kuinka luovuudesta voi tehdä liiketoimintaa ja miten sen saa kannattamaan?

1. Persoonallisuus kannattaa

Mieti mikä on nimenomaan oma juttusi ja mitä osaat parhaiten? Ehkä löydät jo markkinoilta löytyvään tuotteeseen tai palveluun jonkun oman näkökulman (kuten nuoruus tai uudenlainen palvelukokemus). Tärkeintä on olla oma itsensä, eikä koittaa päteä asioissa, joissa ei tosi asiassa ole hyvä. Jos et osaa talousasioita, hommaa hyvä tilitoimisto. Ei kannata yrittää muuta kuin sitä, minkä oikeasti osaa, eikä kannata kopioida muita. Ja muistaa, että kun kunnioittaa muita ja muiden osaamista, myös muut kunnioittavat sinua.

2. Kaikki lähtee uskaltamisesta

Kannattaa lähteä rohkeasti yrittämään ja kokeilemaan. Paikalla olleet yrittäjät kyseenalaistivat mielikuvan yrittämisen hankaluudesta ja byrokratiasta. Usein varsinkin pienillä paikkakunnilla asiat on mahdollista saada toteutumaan eikä byrokratia ole niin suuri este uudenlaisten asioiden mahdollistamiselle kuin usein pelotellaan. Esimerkkeinä ennakkoluulottomista tapahtumista esillä olivat HitoHyvän Suomen ensimmäinen glögibaari anniskeluoikeuksilla ja ulkoilmaleffateatterimäytökset.

3. Harrastuksesta tai ammattimaisesta luovasta osaamisesta voi tehdä bisnestä

Jos vapaa-ajan harrastuksesta syntyy ammatti, monesti varoitellaan kuinka samalla voi tappaa oman innostuksensa ja hukata hyvän harrastuksen. HiskiShown Hiski Hämäläisellä oli tähän hyvä vinkki: sitten voi hankkia uusia harrastuksia. Jos omalla taiteellisella osaamisella tai harrastuksella onnistuu tienaamaan rahaa, ei se välttämättä ole pois oman intohimon kehittämisestä. Yritystoimintaa voi tehdä asiakasta kuunnellen ja omaa luovaa osaamista toteuttaa sen ohella. Luovuuden ja yrittämisen yhdistelmää ei kannata pelätä!

4. Tahtotilaa tarvitaan

Yrittämisessä kyse ei ole vain tarpeeksi haluamisesta, vaan onnistuneissa tarinoissa taustalla on valtavasti tahtotilaa ja työtunteja. On myös uskallettava irrottaa niistä itselle rakkaistakin asioista, jotka eivät kannata. Kun jotain osasia yritystoiminnasta jää pois, jotain muuta voi tulla tilalle. Kuten CDM:n Kati Räisänen tiaisuudessa totesi: intohimoon tarvitaan aina haasteita, ja haasteet vievät muutokseen. Luopuminen on usein hankalaa, mutta monesti kannattaa, koska ilman luopumisia ei synny tilaa uudelle.

Jos luovan osaamisen liiketoiminnallistaminen kiinnostaa, kysele ja verkostoidu! Etelä-Karjalan alueellakin löytyy paljon ilmaista tukea aloitteleville yrityksille (käänny Kehyn tai Wirman puoleen). Kysy vinkkejä asiantuntijoilta ja kokeneemmilta yrittäjiltä.

Tilaisuuden lopuksi työpajoissa pohdittiin esimerkkien kautta mitä voisimme tehdä yhdessä. Osallistujat ideoivat mm. itse tulostettavan 3D-figuurin, kuinka paikallishistoriaa voisi tuotteistaa, miten äänet vaikuttavat hyvinvointiin julkisissa tiloissa ja minkälainen mobiilisovellus voisi auttaa ravintoloissa ulkomailla. Miksipä esimerkiksi juuri näihin teemoihin liittyviä tuotteita tai palveluita lähdettäisi kehittämään yhdessä eteenpäin?

Kiitos vielä kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Ja ennen kaikkea kiitos kaikille mahtaville puhujille!

Verkostoitumisen suhteen muistattehan rekrytori-tilaisuuden Lappeenrannassa ensi viikolla sekä meneillään olevan Luotsie-hankkeen opiskelija-assistenttien yrityskartoituksen!


Heini Kähkönen

Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioa ja liike-elämää

Taidetta sairaalan seinillä, draaman metodeja palaverissa, visuaalisesti persoonallinen mainosilme tai musiikkityöpajoja palvelukodissa – kulttuuri ja luova osaaminen taipuvat moneksi ja voivat tuoda lisäarvoa alalla kuin alalla. Panostus viihtyvyyteen, ilmeikkyyteen ja persoonallisuuteen ei välttämättä ole kuluerä, vaan nimenomaan satsaus niin liikevaihtoon kuin hyvinvointiin.

Mutta kuinka tämä käytännössä järjestyy? Nyt on mahdollista päästä kuulemaan ja keskustelemaan lisää Hyvinvoinnin välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan Lappeenrantaan Saimaan amk:lle perjantaina 8.4. klo 12.00–15.00. 

Myös Luotsie-hanke on menossa mukana! Tuomme esille opiskelijayrittäjyyttä ja siinä meitä avustaa Osuuskunta Vuoksen taitajat. Osuuskunta on alun perin perustettu Saimaan ammattiopisto Sampon yhteyteen opiskelijoiden työpaikaksi. Nyt opiskelijat ovat valmistumassa, mutta Taitajat jatkaa toimintaansa jäsentensä työnantajana. Osuuskunnassa toimii ompelijoita, sisustusstailaajia, tekstiiliartesaaneja ja puuseppiä.

Rekrytorilla Taitajat esiintyvät Ilon pirskahduksia-teemalla. Näytämme että opiskelijayrittäminen ei ole ryppyotsaista ja ikävää puuhaa. Messupisteellä pääsee näkemään miten ompelija muotoilee haute couture-asua, voi kokeilla naurujoogaa tai osallistua Naurujoogamatto-yhteisötaideteoksen kutomiseen.

Tilaisuudessa voi kuulla myös Luotsie-hankkeen muista yhteistyökuvioista. StartUpMillin tiloissa toimiva NastaTechnologies on mukana hankkeen pilottikokeilussa, jossa tilojen toimivuutta ja visuaalisuutta kehittämässä ovat Uudistimen sisustussuunnittelijat. Kuinka innovatiivisuus ja taide voivat näkyä startup-yrityksessä?

Iltapäivän ohjelma: 

12:00 – 12:45 mitä kentällä tapahtuu? Lyhyet puheenvuorot mukana olevilta tahoilta.
12:45 – 14:00 paneelikeskustelu: Miten taide integroituu sote-kentälle, kaupunkiorganisaatioihin ja liike-elämään?
Mukana keskustelemassa Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs, Eksoten taidekoordinaattori Marjukka Ervelius, Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolasto, kuvataiteilija Timo Tähkänen, Kaakon taiteen Anna Vilkuna, Osuuspankin viestintäpäällikkö Anna-Leena Kaarna sekä Eksoten hallituksesta Katri Pulli. Keskustelua johtaa Juha Iso-Aho Humakista.
14:00 – 15:00 iltapäiväkahvit ja tutustuminen rekry-toriin

Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen, tervetuloa mukaan!
Kahvitarjoilujen vuoksi tilaisuuteen ilmoittautumiset osoitteeseen minna.taipale(at)humak.fi 5.4. mennessä.
TERVETULOA!

Rekry-torissa mukana ovat:
•Hyvinvoinnin välitystoimisto
Aluekoordinaattori Minna Taipale & Tatu ja Sote opiskelijat
• Etelä-Karjalan lasten kulttuurikeskus Metku
Toiminnanjohtaja Minna Pirilä-Martti
• Kaakon taide
Taidejohtaja Anna Vilkuna
• Luotsie – uutta luova yrittäjyys Etelä-Karjalassa
Projektipäällikkö Heini Kähkönen, Humak
• TaideART
Lehtori Marianne Viinikainen, Saimaan amk
• Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista
Projektipäällikkö Päivimaria Seppänen, Socom

Luotsie-hankkeen opiskelija-assistentit esittelyssä

Luotsie -hankkeen ”assarit” ovat päässeet lisääntymään tässä alkuvuoden aikana.

Keitä myö ollaan?

”Nimeni on Elsa Melkko ja olen toisen vuoden markkinoinnin opiskelija Saimaan ammattikorkeakoulusta. Toimin tiimiyrittäjänä Markkinointiosuuskunta Luxissa, joka on meidän markkinoinnin opiskelijoiden perustama osuuskunta. Toteutamme erilaisia markkinointiin liittyviä projekteja ja samalla opimme yrittäjyyttä osuuskuntatoiminnan kautta. Minulle työelämästä tulleena osuuskuntamuotoinen opiskelu on sopinut erittäin hyvin, koska koen saavani siitä enemmän hyötyä kuin pelkästä teorian opiskelusta. Käytännön tekeminen antaa hyvät opit ja verkostot tulevaan työelämään. Olen aiemmalta koulutukseltani vaatetusalan artesaani, joten työskentely Luotsie -hankkeessa on oiva tapa päästä yhdistämään luovuus ja liiketalous. Odotan innolla hankkeen etenemistä ja esimerkiksi sitä, millaisia pilottikokeiluita syntyy ja kuinka ne etenevät.”

”Ja minä olen Noora Harju, ollut Luotsie -hankkeessa mukana marraskuusta lähtien. Omaan yrittäjätaustan vuodesta 2008 lähtien, noin niin kuin virallisesti. Tosin olen elänyt ja asunut lapsesta saakka yrittäjäperheessä, joten yrittäjyys on sisäänrakennettu ominaisuus, josta ei taida irti päästä vaikka haluaisi. Ainakin välillä tuntuu, etteihän tässä mitään järkeä ole. :) Mutta yrittäjyyteen kuuluu myös se, ettei periksi anneta, vaan kun yksi puu kaatuu eteen, niin sitten vaihdetaan suuntaa. Opiskelen kolmatta vuotta yritysjuridiikkaa Saimaan ammattikorkeakoulussa sekä aloitin vastikään graafisen suunnittelun harrastelun Helsinki Design Schoolissa. ”

Ja mitä myö tehhää?

Noora Harju ja Elsa Melkko toetuttavat yrityskartoituksen maalis-huhtikuun aikana. Yrityskartoituksella selvitetään paikallisten yritysten tarpeita ja toiveita, joiden pohjalta kehitetään hankkeen tarjoamaa verkostoa ja jo mukana olevien luovien alojen yrittäjien palveluntarjontaa. Samalla voidaan saattaa yrittäjiä yhteen palveluiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kartoitusta toteutetaan suoraan tapaamalla yrittäjiä puhelimitse ja kasvotusten. Tavoitteemme on, että yrityskartoituksen pohjalta syntyisi uusia pilottikokeiluita ja yrittäjät lähtisivät rohkeasti mukaan tutustumaan paikallisten luovien alojen osaajien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hanke ja pilottikokeilut ovat oiva tapa kehittää verkostoja, sekä löytää uusia potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Luovien alojen osaajat ja oppilaitosyhteistyö tarjoavat myös monipuolisia mahdollisuuksia yrittäjille löytää ratkaisuja esimerkiksi työpaikan viihtyvyyteen ja toimivuuteen sekä markkinointiin.

-

Luotsie-hanke tiedottaa prosessin aikana kuinka kartoitus etenee. Kevään mittaan tiedotamme myös tuloksista jo käynnissä olevista piloteista, paljon mielenkiintoisia virityksiä on jo saatu alulle!

Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä joko assistentteihimme:
noora.harju(at)saimia.fi, elsa.melkko(at)saimia.fi

…tai hankkeen projektipäällikkö Heini Kähköseen: heini.kahkonen(at).humak.fi

Etelä-Saimaalle on suunnitteilla UNESCO-Geopark

Tuomme Luotsie-hankkeessa mielellämme esille myös muiden paikallisten hankkeiden ja toimijoiden tarjoamista mahdollisuuksista luoville aloille. Näistä esimerkkinä tässä vieraskynä-teksti liittyen kulttuurimatkailuun Etelä-Karjalassa.


"Geopark on alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Etelä-Saimaalle suunnitteilla olevan  Geoparkin sisältöteemana on Saimaan tarina.

Geoparkin keskeisenä ajatuksena on kehittää aluetta ja paikallistaloutta kestävän geoturismin kautta. Geoparkissa on tärkeä lisätä myös alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja arvostusta geosisältöjen esiin tuomisen myötä. Suomessa Geoparkeja on toistaiseksi yksi Rokualla, Euroopassa niitä on jo lähes seitsemänkymmentä ja maailmalla yli sata. Etelä-Saimaan alue voi jättää jäsenhakemuksensa UNESCOlle aikaisintaan marraskuussa 2016. Geoparkit ovat UNESCOn pysyvää toimintaa maailmanperintökohteiden tavoin, mutta ne eivät ole suojelualueita.

Geoparkissa tärkeää ovat paikalliset, laadukkaat tuotteet. Alueen yrittäjät ja luovan alan toimjat voivat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he laatukoulutuksen jälkeen saavat tuotteilleen Geopark-logon, joka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolilla maailmaa. Geopark linkittää yrittäjät myös kansainväliseen Geopark-toimintaan, jonka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu."

Lisätietoja hankkeen ja UNESCOn sivuilta:
Saimaa Geomatkailukohteeksi-hanke: KLIK!
UNESCO-Geoparkit: KLIK!

Yhteydenotot:
Minna Kähtävä-Marttinen
projektipäällikkö
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
F.O. Virtasen katu 6, 55100 Imatra
puh. 020 617 2254
minna.kahtava-marttinen(at)imatra.fi


Kuva: Arto Hämäläinen
Teksti: Minna Kähtävä-Marttinen

Tulevaisuuden tulostajat

Sain alkuvuodesta mielenkiintoisen kutsun, kun minua pyydettiin vierailemaan 3D-tulostuskerhossa Imatralla Virasojan koululla. 3D-tulostaminen yhdistetään usein teknologia-alan yrityksiin tai tulevaisuusvisioihin, joissa kuka tahansa voi tulostaa kotonaan päivällisen tai puutarhavajan. Ensimmäisenä ei tule mieleen, että imatralaisella koululla ala-asteikäiset tytöt ja pojat harjoittelevat 3D-tulostimien käyttöä ja mallinnusta omassa harrastuskerhossaan.

Tammikuun viimeisenä lauantaina piipahdin katsomassa, mitä kerhossa tapahtuu. Työn alla oli oranssi pääkallo ja Minecraft-pelistä inspiraation saaneita avaimenperiä palkinnoksi koulun rusettiluisteluihin. Tämän postauksen kaikki kuvitus on otettu tuolta vierailultani.

Kerho ei olisi olemassa tietenkään ilman oppilaiden vanhempia. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla työskentelevä tekniikan tohtori Heidi Piili on Imatralla asuva 3D-tulostuksen asiantuntija, joka minutkin kutsui kerhossa käymään. Pelkkä vanhempien innostus ei yksinään riitä, vaan tarvitaan myös tekniikkaa. Kerhossa käytössä olleista 3D-tulostimista toinen on Heidi Piilin oma, joka on kerhossa lainassa, ja toiseen tulostimeen kerho on saanut rahoituksen Vuoksenlaakson teknilliseltä seuralta. Imatralainen Proitbu -yritys on antanut kannettavan tietokoneen kerhon käyttöön ja Deskartes-niminen yritys tietokoneohjelman, jolla STL-tiedostoja voidaan muokata. Heidi Piili kertoi yhteistyön yritysten kanssa olleen erittäin mutkatonta ja he ovat olleet valtavan innoissaan kerhosta. Imatran kaupunki ja Virasojan koulu puolestaan ovat antaneet tilat kerhon käyttöön.

Virasojan 3D-tulostuskerho on oiva esimerkki siitä, mitä monialainen yhteistyö ja innostuneisuus asiaan voivat saada aikaan. Yritykset, kaupunki, Vuoksenlaakson teknillinen seura ja vanhemmat ovat kaikki nähneet mitä iloa ja hyötyä tällainen kerho voi saada aikaan: lapset oppivat jo hyvin nuorena tekniikan taitoja ja uusin teknologia tulee tutuksi. Kynnys uuden tekniikan käyttöön madaltuu ja kärsivällisyys kasvaa realiteettien edessä: tulostamisen monimutkaisuus ja hitaus on yllättänyt monet kerholaiset. Kyse ei ole vain siitä, että laitetaan materiaalia laitteeseen ja se alkaa samoin tein tulostamaan haluttua esinettä. Kohde pitää ensin mallintaa, laitteiden kanssa näperrellä ja sen jälkeen odotella hitaan tulostusprosessin valmistumista. Kun lopputuloksena syntyy juuri sellainen esine kuin toiveissa oli, on kaikki vaiva lopulta sen arvoista!

3D-tulostuskerho on ollut niin suosittu, että läheskään kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Virasojalla työskentely 3D-tulostamisen parissa ei kuitenkaan suinkaan jää tähän, vaan pilottikokeilut jatkuvat. Huhtikuussa 2016 Virasojan koululla toteutetaan äiti-lapsi-3D-tulostuskerho, jonka ideana on mahdollistaa arjen kohtaamisia äitien ja lasten kesken nykyteknologian äärellä. Syksyllä 3D-tulostuskerho lapsille toteutetaan uudestaan ja suunnitteilla on myös isä-lapsi-kerho.


- Heini Kähkönen

Luovuudesta liiketoimintaa -seminaari ti 15.3. Imatralla

Tervetuloa kuulemaan tarinoita luovan talouden avauksista ja yrittäjyydestä! Luotsie -hanke toteuttaa seminaarin, jossa kokoamme yhteen luovan alan osaajia, asiakkaita ja kehittäjiä. Luovuudesta liiketoimintaa -tilaisuudessa esitellään kuinka liiketoimintaa voi tehdä menettämättä omaa luovaa näkemystään. Päinvastoin omalaatuista luovaa osaamistaan on mahdollista hyödyntää monenlaisin tavoin elinkeinon saamisessa. Tulevaisuudessa luovat alat sekä uudenlaiset osaamisyhdistelmät voivat tuottaa vaikka mitä – tule kuulemaan esimerkkien avulla kuinka tämä onnistuu!

Toivotamme mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan yrittäjät, yhdistysten edustajat, freelancerit, yritysneuvojat, kaikenlaiset luovan alan osaajat ja muuten vain aiheesta kiinnostuneet! Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Haluamme tuoda paikallista osaamista julkisuuteen ja herätellä näkemään luovan talouden tarjoamia mahdollisuuksia. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimii Imatran seudun kehitysyhtiö Kehy oy.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen viimeistään 3.3. tarjoiluja varten:
Heini Kähkönen, heini.kahkonen@humak.fi, puh. 020 7621 368

Luovuudesta liiketoimintaa -seminaari

Ajankohta: ti 15.3. klo 13.00–16.30
Paikka: Imatran kylpylä (Purjekuja 2, 55420 Imatra)

OHJELMA 

Heidi Piili, TkT / Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Lisäävä valmistus ja 3D-tulostus luovilla aloilla – mahdollisuudet ja haasteet
Arttu Muukkonen / HitoHyvä: Kotikaupungin piilevät mahdollisuudet - Norppa-oluesta hienostosinappiin
Kahvitauko
Hiski Hämäläinen / Hiskishow: Yrittäjyyden stereotypiat ja todellisuus
Kati Räisänen / Suunnittelutoiminto CDM oy: Creative  Designed  Minds -tarina
Anna-Mari Tossavainen / Artemano Acoustis: Monitahoinen luovuus
Kai Hämäläinen, muotoiluyrittäjä: Ymmärrä, ideoi ja toteuta - palvelumuotoilutyöpaja

Tapahtuman Facebook-sivut