”Luovalle osaamiselle voisi olla käyttöä, mutta jonkun pitäisi tyrkyttää sitä, olla esillä ja tuoda ilmi osaamista.”
Luotsie-hankkeen opiskelija-assistentit Noora Harju ja Elsa Melkko ovat toteuttaneet yrityskartoitusta maalis-huhtikuun aikana. Yritysten haastatteluista on noussut monenlaisia kokemuksia, muun muassa yllä mainitun lainauksen kaltaisia. Monella on mielessä kehittämiskohteita oman yrityksensä markkinoinnissa, toimitiloissa, palvelumuotoilussa ja graafisissa asioissa, mutta ei arjen keskellä aikaa etsiä ratkaisijoita ongelmiin. Paikallisten luovien alojen osaajien resursseja ei tunneta.
Nooran ja Elsan työ on vielä osittain kesken, mutta jo nyt on luotu uusia alkuja ja tietoa potentiaalisista asiakkaista. Seuraavaksi tarjoamme yrittäjille mahdollisuuksia tavata paikallisia luovan alan osaajia, jotka voisivat myydä osaamistaan ja vastata juuri heidän tarpeisiinsa. Monet yrittäjät ovat toivoneet, että luovan alan ammattilaiset tulisivat paikan päälle kertomaan mitä heillä on myydä, ja näitä kohtaamisia haluamme mahdollistaa.
Jos sinä olet eteläkarjalainen luovan alan ammattilainen, jota uudet verkostot ja asiakasmahdollisuudet kiinnostavat, tervetuloa kuulemaan aiheesta lisää!
Luotsie-hanke järjestää info- ja verkostoitumistilaisuuden Osuuskunta Otsinan tiloissa ensi viikon torstaina 28.4., jossa esittelemme yrityskartoituksen tuloksia. Minkälaisissa verkostoissa sinä voisit tarjota palveluitasi uusille asiakkaille ja mitä uusia asiakkaita kaipaat? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lisää!
Tarjoamme osallistujille myös kahvit, joten kahvitarjoiluja varten kerrothan etukäteen tulostasi ke 27.4. aamuun mennessä: heini.kahkonen(at)humak.fi
Aika: to 28.4. klo 14-16
Paikka: Luovan alan osuuskunta Otsinan tilat (Isännöitsijäntie 2 B, 53200 Lappeenranta)
Lisätietoja aiheesta:
Heini Kähkönen, heini.kahkonen(at)humak.fi, puh. 020 7621 368
Tapahtuman FB-sivu
Luotsie
keskiviikko 20. huhtikuuta 2016
maanantai 18. huhtikuuta 2016
Taipalsaaren kunta ja Luotsie-hanke – luovaa näkemystä kuntaorganisaatioon
Luotsie-hankkeen ja Taipalsaaren kunnan sivistystoimen yhteistyöskentely alkoi heti hankkeen alussa lokakuussa. Alkukeskusteluissa tarpeiksi kehittämisen saralla nousivat markkinointi, kuntalaisten osallistaminen, henkilökunnan tyky-toiminta, palvelut matkailijoille, tapahtumasuunnittelu, kuntalaisten hyvinvointi ja uusi opetussuunnitelma.
Alkutapaamisista esille nousseista teemoista jatkettiin pidemmälle kahdessa palvelumuotoilutyöpajoissa joulu-tammikuussa. Työpajoja veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen. Ensin tutustuttiin siihen, kuinka kunta voisi hyötyä palvelumuotoilun työkaluista.
Toiseen työpajaan konkreettisemmaksi teemaksi valikoitui Taipalsaari-päivien suunnittelu. Tapahtuman kulku käytiin läpi tapahtumaseinä-työkalun avulla. Työkalu auttoi hahmottamaan kokonaiskuvan siitä, kuka vastaa mistäkin sekä milloin ja missä mitäkin tapahtuu. Miten palvelu muodostuu kuntalaisen tai mökkiläisen näkökulmasta – mistä tieto tapahtumasta löytyy, kuinka paikalle löydetään, miten tapahtumassa liikutaan, mitä tehdään kun tulee nälkä ja niin edelleen? Kokonaiskokemus muodostuu pienistä palasista. Samalla työstettiin ideoita kuinka enemmän hyödyntää paikallista monialaista osaamista yhdistyksistä ja yrittäjiltä. Pieni kunta ja sen eläväisyys on monen osasen summa.
Saimiassa markkinointia opiskellut opiskelija teki alkuvuoden aikana Taipalsaaren kunnalle opinnäytetyön, joka käsitteli Taipalsaari-päivien urheilullisen osuuden markkinointia kuntalaisille. Työn tulokset pitivät sisällään muuan muassa some-kampanjan, jolla innostaa uutta asiakaskuntaa mukaan Taipalsaari-triathlonille. Kampanjaa voi seurata Facebookissa: KLIK!
Luotsie-hanke vieraili tukenaan opiskelija-assistentit Noora Harju ja Elsa Melkko kertomassa yrittäjyydestä ja opiskelijayrittäjyydestä ysiluokkalaisille Saimaanharjulla maaliskuussa. Samalla opiskelijoita kannustettiin innovaatioharjoituksen avulla itse kokeilemaan mitä luova ajattelu voi olla ja kuinka yritysideat syntyä. Lyhyessä ajassa saimme hienon määrän innovaatioita nuorilta! Mukana olleiden nuorten yrittäjäopiskelijoiden tarinat toivat oman innostavan lisänsä koulun yrittäjyyskasvatustunteihin.
Yhteistyö kunnan kanssa on ollut hedelmällistä ja se jatkuu, kiitos tähän astisesta yhteistyöstä ja innostuneesta vastaanotosta kunnan sivistystoimelle! Tässä koottuna havaintoja ja tuloksia yhteistyöstä Luotsie-hankkeen kannalta:
1. Kuntaorganisaatiolle oman kunnan asukkaiden hyvinvointi ja helppous asioida kunnan kanssa on tärkeää. Jos jotain järjestetään, oli se sitten koko kylän yhteistapahtuma tai kuulemistilaisuus koululaisten vanhemmille, tärkeää on innostava ja ihmiset tavoittava viestintä. Sujuva markkinointi ja selkeä näkyvyys hyödyttävät kuntaa. Tämä ei välttämättä tarkoita isoja mainoskampanjoita. Sujuva viestintä voi olla vaikkapa sitä, että ammattilainen sparraa kunnan työntekijöitä itseään kuinka he voivat viestiä työssään. Tai kyse voi olla yksittäisistä pienemmistä kokonaisuuksista, joita ostetaan viestinnän, visuaalisen osaamisen tai muotoilun ammattilaisilta. Näin on samalla mahdollista työllistää alueen pienyrittäjiä, sen sijaan että käytetään isoja, ehkä kaukanakin sijaitsevia mainostoimistoja. Paikallisen tekijän kanssa asioidessa säästyy myös aikaa siinä, että ei tarvitse aina taustoittaa niin paljon tilanteesta ja tarpeista, kun oma alueen asiat ovat jo tiedossa. Ammattitaitoisten osaajien hyödyntäminen kannattaa, sillä talouden niukkoina aikoina hyvin suunniteltu, kerralla onnistunut toteutus on edullisempi tapa toteuttaa asioita kuin tehdä halvalla jotain sinne päin. Hyvin suunniteltu, ammattimainen muotoilutyö voi olla kuluerän sijaan panostus ja tuottoisa sijoitus, myös julkissektorilla.
2. Taipalsaaren kunnan palvelumuotoilutyöpajoissa käytetyt työkalut tulivat myöhemminkin käyttöön. Kun Taipalsaari-päivien yhteyteen järjestettävää nuorten tapahtumaa suunniteltiin nuorisotoimessa paikallisten nuorten kanssa, tapahtumaseinä-työkalu oli tuolloinkin käytössä. Työn suunnittelu kunnollisilla työkaluilla on tapa, johon kannattaa välillä pysähtyä ja huomata, että vastaavaa voi hyödyntää jatkossakin työssään.
3. Monialaisuus ja eri osapuolten yhteistyö kannattaa. Mitä pienempi alue, sen hedelmällisempää yhteistyö on. Ihmisten osallistaminen luo kiinnostusta, innostusta ja näkyvyyttä. Ihmisten aktivointi ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen luovat myös hyvinvointia. Uusia kampanjoita, tapahtumia tai mitä tahansa mietittäessä kannattaa organisaatiossa aina miettiä oman alueen voimavarat: yritykset, yhdistykset ja asukkaat – kuka voisi tuoda minkäkin panoksen kokonaisuuden onnistumiseen? Voisiko paikallisista oppilaitoksista saada uudenlaista näkökulmaa?
Jos palvelumuotoilun mahdollisuudet ja prosessi kunta-alalla kiinnostaa, kannattaa vilkaista esimerkiksi Espoon kaupungin sivistystoimen työkalupakki palvelumuotoiluun: KLIK (pdf-linkki) sekä tämä Espoon kaupungin kokemuksista tehty ”Palvelumuotoilun johtaminen – käsikirja hankinnan suunnittelun, kilpailutusprosessin ja sopimuksen aikaisen toiminnan kehittämisestä palvelumuotoilun avulla”: KLIK! (pdf-linkki)
Heini Kähkönen / projektipäällikkö, Luotsie-hanke
Kunnan kokemukset yhteistyöstä:
Taipasaaren kunnan sivistystoimen näkökulmasta yhteistyö Luotsie-hankkeen parissa on tuonut paitsi uutta näkemystä tuttuihin toimiin myös virtaa omaan väkeen. Arjen keskellä projektien kuten Taipalsaari-päivät eteenpäinvienti on ohuella organisaatiolla haasteellista. Hankkeen ja ulkopuolisten toimijoiden mukanaan tuoma suunnitteluapu ja vaiheittain etenevä prosessi on tuonut jämäkkyyttä tekemiseen ja auttanut asioita tapahtumaan.
Olemme aktivoineet Taipalsaari-päivien suunnittelussa paikallisia voimia; mukana niin suunnittelussa kuin tulevassa toteutuksessa on paikallisyhdistyksiä ja seuroja eri puolilta kuntaa. Paikallisten yrittäjien kanssa on tarkoitus käyttää tilaisuus myös tehokkaasti hyväksi ja järjestää yritysmessutapahtuma päivien yhteydessä. Eikä tässä vielä kaikki; samana viikonloppuna kunta isännöi pohjoismaisia ystävyyskuntavieraita – mukava lisäväri viikonloppuun!
Jatkamme mielellämme yhteistyötä tämän urakan jälkeenkin. Mahdollisuuksia kehittää on monia ja otamme auliisti vastaan hyviä ideoita ja yhteistyöehdotuksia, joilla saamme kuntalaispalveluja ja toimintoja kehitettyä edelleen.
Kai Könönen / sivistysjohtaja, Taipalsaaren kunta
Alkutapaamisista esille nousseista teemoista jatkettiin pidemmälle kahdessa palvelumuotoilutyöpajoissa joulu-tammikuussa. Työpajoja veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen. Ensin tutustuttiin siihen, kuinka kunta voisi hyötyä palvelumuotoilun työkaluista.
Toiseen työpajaan konkreettisemmaksi teemaksi valikoitui Taipalsaari-päivien suunnittelu. Tapahtuman kulku käytiin läpi tapahtumaseinä-työkalun avulla. Työkalu auttoi hahmottamaan kokonaiskuvan siitä, kuka vastaa mistäkin sekä milloin ja missä mitäkin tapahtuu. Miten palvelu muodostuu kuntalaisen tai mökkiläisen näkökulmasta – mistä tieto tapahtumasta löytyy, kuinka paikalle löydetään, miten tapahtumassa liikutaan, mitä tehdään kun tulee nälkä ja niin edelleen? Kokonaiskokemus muodostuu pienistä palasista. Samalla työstettiin ideoita kuinka enemmän hyödyntää paikallista monialaista osaamista yhdistyksistä ja yrittäjiltä. Pieni kunta ja sen eläväisyys on monen osasen summa.
Saimiassa markkinointia opiskellut opiskelija teki alkuvuoden aikana Taipalsaaren kunnalle opinnäytetyön, joka käsitteli Taipalsaari-päivien urheilullisen osuuden markkinointia kuntalaisille. Työn tulokset pitivät sisällään muuan muassa some-kampanjan, jolla innostaa uutta asiakaskuntaa mukaan Taipalsaari-triathlonille. Kampanjaa voi seurata Facebookissa: KLIK!
Luotsie-hanke vieraili tukenaan opiskelija-assistentit Noora Harju ja Elsa Melkko kertomassa yrittäjyydestä ja opiskelijayrittäjyydestä ysiluokkalaisille Saimaanharjulla maaliskuussa. Samalla opiskelijoita kannustettiin innovaatioharjoituksen avulla itse kokeilemaan mitä luova ajattelu voi olla ja kuinka yritysideat syntyä. Lyhyessä ajassa saimme hienon määrän innovaatioita nuorilta! Mukana olleiden nuorten yrittäjäopiskelijoiden tarinat toivat oman innostavan lisänsä koulun yrittäjyyskasvatustunteihin.
Yhteistyö kunnan kanssa on ollut hedelmällistä ja se jatkuu, kiitos tähän astisesta yhteistyöstä ja innostuneesta vastaanotosta kunnan sivistystoimelle! Tässä koottuna havaintoja ja tuloksia yhteistyöstä Luotsie-hankkeen kannalta:
1. Kuntaorganisaatiolle oman kunnan asukkaiden hyvinvointi ja helppous asioida kunnan kanssa on tärkeää. Jos jotain järjestetään, oli se sitten koko kylän yhteistapahtuma tai kuulemistilaisuus koululaisten vanhemmille, tärkeää on innostava ja ihmiset tavoittava viestintä. Sujuva markkinointi ja selkeä näkyvyys hyödyttävät kuntaa. Tämä ei välttämättä tarkoita isoja mainoskampanjoita. Sujuva viestintä voi olla vaikkapa sitä, että ammattilainen sparraa kunnan työntekijöitä itseään kuinka he voivat viestiä työssään. Tai kyse voi olla yksittäisistä pienemmistä kokonaisuuksista, joita ostetaan viestinnän, visuaalisen osaamisen tai muotoilun ammattilaisilta. Näin on samalla mahdollista työllistää alueen pienyrittäjiä, sen sijaan että käytetään isoja, ehkä kaukanakin sijaitsevia mainostoimistoja. Paikallisen tekijän kanssa asioidessa säästyy myös aikaa siinä, että ei tarvitse aina taustoittaa niin paljon tilanteesta ja tarpeista, kun oma alueen asiat ovat jo tiedossa. Ammattitaitoisten osaajien hyödyntäminen kannattaa, sillä talouden niukkoina aikoina hyvin suunniteltu, kerralla onnistunut toteutus on edullisempi tapa toteuttaa asioita kuin tehdä halvalla jotain sinne päin. Hyvin suunniteltu, ammattimainen muotoilutyö voi olla kuluerän sijaan panostus ja tuottoisa sijoitus, myös julkissektorilla.
2. Taipalsaaren kunnan palvelumuotoilutyöpajoissa käytetyt työkalut tulivat myöhemminkin käyttöön. Kun Taipalsaari-päivien yhteyteen järjestettävää nuorten tapahtumaa suunniteltiin nuorisotoimessa paikallisten nuorten kanssa, tapahtumaseinä-työkalu oli tuolloinkin käytössä. Työn suunnittelu kunnollisilla työkaluilla on tapa, johon kannattaa välillä pysähtyä ja huomata, että vastaavaa voi hyödyntää jatkossakin työssään.
3. Monialaisuus ja eri osapuolten yhteistyö kannattaa. Mitä pienempi alue, sen hedelmällisempää yhteistyö on. Ihmisten osallistaminen luo kiinnostusta, innostusta ja näkyvyyttä. Ihmisten aktivointi ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen luovat myös hyvinvointia. Uusia kampanjoita, tapahtumia tai mitä tahansa mietittäessä kannattaa organisaatiossa aina miettiä oman alueen voimavarat: yritykset, yhdistykset ja asukkaat – kuka voisi tuoda minkäkin panoksen kokonaisuuden onnistumiseen? Voisiko paikallisista oppilaitoksista saada uudenlaista näkökulmaa?
Jos palvelumuotoilun mahdollisuudet ja prosessi kunta-alalla kiinnostaa, kannattaa vilkaista esimerkiksi Espoon kaupungin sivistystoimen työkalupakki palvelumuotoiluun: KLIK (pdf-linkki) sekä tämä Espoon kaupungin kokemuksista tehty ”Palvelumuotoilun johtaminen – käsikirja hankinnan suunnittelun, kilpailutusprosessin ja sopimuksen aikaisen toiminnan kehittämisestä palvelumuotoilun avulla”: KLIK! (pdf-linkki)
Heini Kähkönen / projektipäällikkö, Luotsie-hanke
Kunnan kokemukset yhteistyöstä:
Taipasaaren kunnan sivistystoimen näkökulmasta yhteistyö Luotsie-hankkeen parissa on tuonut paitsi uutta näkemystä tuttuihin toimiin myös virtaa omaan väkeen. Arjen keskellä projektien kuten Taipalsaari-päivät eteenpäinvienti on ohuella organisaatiolla haasteellista. Hankkeen ja ulkopuolisten toimijoiden mukanaan tuoma suunnitteluapu ja vaiheittain etenevä prosessi on tuonut jämäkkyyttä tekemiseen ja auttanut asioita tapahtumaan.
Olemme aktivoineet Taipalsaari-päivien suunnittelussa paikallisia voimia; mukana niin suunnittelussa kuin tulevassa toteutuksessa on paikallisyhdistyksiä ja seuroja eri puolilta kuntaa. Paikallisten yrittäjien kanssa on tarkoitus käyttää tilaisuus myös tehokkaasti hyväksi ja järjestää yritysmessutapahtuma päivien yhteydessä. Eikä tässä vielä kaikki; samana viikonloppuna kunta isännöi pohjoismaisia ystävyyskuntavieraita – mukava lisäväri viikonloppuun!
Jatkamme mielellämme yhteistyötä tämän urakan jälkeenkin. Mahdollisuuksia kehittää on monia ja otamme auliisti vastaan hyviä ideoita ja yhteistyöehdotuksia, joilla saamme kuntalaispalveluja ja toimintoja kehitettyä edelleen.
Kai Könönen / sivistysjohtaja, Taipalsaaren kunta
tiistai 12. huhtikuuta 2016
Osuuskunta Vuoksen Taitajat
Olemme Saimaan ammattiopisto Sampon yhteyteen perustettu luovien alojen oppilaitososuuskunta. Tämänhetkinen jäsenmäärä on vähän vaille 30. Jäseninä meillä on ompelijoita, sisustusstailaajia, tekstiiliartesaaneja ja puuseppiä. Valmistumme ammattiin kevään aikana mutta osuuskunta jää elämään työpaikkanamme.
Osa jäsenistämme käyttää osuuskuntaa vain laskutuspalveluna joka huolehtii että palkoista lähtee lakisääteiset kulut ja että verot tulevat asianmukaisesti maksettua. Osa meistä taas on kiinteämmin mukana toiminnassa järjestämässä yhteisiä tempauksia, tekemässä yhteismarkkinointia ja nyt uusimpana juttuna vuokraamassa ammattiin valmistumisen jälkeen yhteistä työtilaa. Mahdollisuuksia on monia, eikä osuuskuntaan kuuluminen velvoita ketään mihinkään. Pääasiallisestihan osuuskunnan tarkoitus on tuottaa jäsenilleen hyötyä, mikä sitten kenellekin parhaiten sopii.
Osallistuimme Hyvinvoinnin Välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan perjantaina 8.4. Tapahtuman aiheena oli Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioita ja liike-elämää. Olimme paikalla Luotsie-hankkeen kutsumana. Omalla osastollamme aiheena olivat opiskelijayrittäjyys ja teemana oli koko vuoden teemamme Ilon pirskahduksia!
Opiskelijayrittäjyys sopii luoville aloille mahtavasti. Alalla täytyy joka tapauksessa pääsääntöisesti työllistää itse itsensä, joten tuotteiden ja asiakkaiden kartoittaminen jo opiskeluaikana on kuukausien mittainen kilpailuetu. Esim. meidän tapauksessamme olemme luoneet jo opiskeluaikana itsellemme työpaikan, johon työllistyä ammattiin valmistumisen jälkeen. Asiakkaat tietävät jo valmiiksi ketä olemme, mitä teemme ja mistä meidät löytää.
Ilon pirskahduksia -teemamme mukaisesti Rekrytorilla vedin yllätysohjelmannumerona pienet naurujoogamaistiaiset seminaariyleisölle. Myöhemmin ohjasin pidemmän naurujoogasession halukkaille osallistujille. Lisäksi osastollamme oli mahdollista osallistua yhteisötaideteoksen, Naurujoogamatto I:n kutomiseen pienillä kangaspuilla. (Vitsi piilee siinä että naurujoogassa ei varsinaisesti käytetä mattoa joten lopputulos saa olla aivan mitä sattuu tulemaan.) Kudontahalukkaita olikin välillä jonoksi asti. Kutomisen lomassa oli mukava jutella toiminnastamme ja saimmekin yleisöltä hyviä vinkkejä toimintamme kehittämiseen. Lisäksi osastollamme ompelijamme vedosti mallinuken päälle haute couture-tyylistä pukua. Juttelimme kävijöiden kanssa opiskelijayrittäjyydestä yleensäkin ja esittelimme myös Saimian markkinointiosuuskuntia sekä Sampon NY-yrityksiä.
Mielellämme tulemme seminaareihin ja messuille esittelemään toimintaamme jatkossakin!
Nyt meillä pirkahteleekin iloa ihan urakalla! Maanantaina 18.4. aukeaa pop up-myymälämme Imatralla Vuoksenniskantie 78:ssa kahdeksi viikoksi. Myymälän yhteydessä on oheistapahtumia:
ke 20.4. Naurujoogaa klo 16-17
la 23.4. Käsityötarvikkeiden kirpputorimyyntiä klo 10-14
ma 25.4. Kirjontaa ja koristepoimutusta ommellen-työpaja klo 14-17
ti 26.4. Valmistuvat tekstiiliartesaanit paikalla näyttelyssä kertomassa töistään klo 14-17
ke 27.4. Naurujoogaa klo 16-17
Lisäksi kaupan alakerrassa on valmistuvien tekstiiliartesaanien käyttö- ja taidetekstiilinäyttely. Myymälässä on myös mahdollista osallistua yhteisötaideteoksemme, Naurujoogamatto I:n kutomiseen.
Lisätietoja koko ajan päivittyvästä ohjelmasta löytyy Vuoksen Taitajien Facebook-sivulta.
Tervetuloa tutustumaan taitajiin ja tuotteisiin!
Tykkäämällä meistä Facebookissa pysyt ajan tasalla toiminnastamme.
Anu Kudjoi
Osuuskunta Vuoksen Taitajat
hallituksen puheenjohtaja
Kuva: Heini Kähkönen (kuva otettu Vuoksen taitajien edellisestä pop up -kaupasta viime syksynä)
Osa jäsenistämme käyttää osuuskuntaa vain laskutuspalveluna joka huolehtii että palkoista lähtee lakisääteiset kulut ja että verot tulevat asianmukaisesti maksettua. Osa meistä taas on kiinteämmin mukana toiminnassa järjestämässä yhteisiä tempauksia, tekemässä yhteismarkkinointia ja nyt uusimpana juttuna vuokraamassa ammattiin valmistumisen jälkeen yhteistä työtilaa. Mahdollisuuksia on monia, eikä osuuskuntaan kuuluminen velvoita ketään mihinkään. Pääasiallisestihan osuuskunnan tarkoitus on tuottaa jäsenilleen hyötyä, mikä sitten kenellekin parhaiten sopii.
Osallistuimme Hyvinvoinnin Välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan perjantaina 8.4. Tapahtuman aiheena oli Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioita ja liike-elämää. Olimme paikalla Luotsie-hankkeen kutsumana. Omalla osastollamme aiheena olivat opiskelijayrittäjyys ja teemana oli koko vuoden teemamme Ilon pirskahduksia!
Opiskelijayrittäjyys sopii luoville aloille mahtavasti. Alalla täytyy joka tapauksessa pääsääntöisesti työllistää itse itsensä, joten tuotteiden ja asiakkaiden kartoittaminen jo opiskeluaikana on kuukausien mittainen kilpailuetu. Esim. meidän tapauksessamme olemme luoneet jo opiskeluaikana itsellemme työpaikan, johon työllistyä ammattiin valmistumisen jälkeen. Asiakkaat tietävät jo valmiiksi ketä olemme, mitä teemme ja mistä meidät löytää.
Ilon pirskahduksia -teemamme mukaisesti Rekrytorilla vedin yllätysohjelmannumerona pienet naurujoogamaistiaiset seminaariyleisölle. Myöhemmin ohjasin pidemmän naurujoogasession halukkaille osallistujille. Lisäksi osastollamme oli mahdollista osallistua yhteisötaideteoksen, Naurujoogamatto I:n kutomiseen pienillä kangaspuilla. (Vitsi piilee siinä että naurujoogassa ei varsinaisesti käytetä mattoa joten lopputulos saa olla aivan mitä sattuu tulemaan.) Kudontahalukkaita olikin välillä jonoksi asti. Kutomisen lomassa oli mukava jutella toiminnastamme ja saimmekin yleisöltä hyviä vinkkejä toimintamme kehittämiseen. Lisäksi osastollamme ompelijamme vedosti mallinuken päälle haute couture-tyylistä pukua. Juttelimme kävijöiden kanssa opiskelijayrittäjyydestä yleensäkin ja esittelimme myös Saimian markkinointiosuuskuntia sekä Sampon NY-yrityksiä.
Mielellämme tulemme seminaareihin ja messuille esittelemään toimintaamme jatkossakin!
Nyt meillä pirkahteleekin iloa ihan urakalla! Maanantaina 18.4. aukeaa pop up-myymälämme Imatralla Vuoksenniskantie 78:ssa kahdeksi viikoksi. Myymälän yhteydessä on oheistapahtumia:
ke 20.4. Naurujoogaa klo 16-17
la 23.4. Käsityötarvikkeiden kirpputorimyyntiä klo 10-14
ma 25.4. Kirjontaa ja koristepoimutusta ommellen-työpaja klo 14-17
ti 26.4. Valmistuvat tekstiiliartesaanit paikalla näyttelyssä kertomassa töistään klo 14-17
ke 27.4. Naurujoogaa klo 16-17
Lisäksi kaupan alakerrassa on valmistuvien tekstiiliartesaanien käyttö- ja taidetekstiilinäyttely. Myymälässä on myös mahdollista osallistua yhteisötaideteoksemme, Naurujoogamatto I:n kutomiseen.
Lisätietoja koko ajan päivittyvästä ohjelmasta löytyy Vuoksen Taitajien Facebook-sivulta.
Tervetuloa tutustumaan taitajiin ja tuotteisiin!
Tykkäämällä meistä Facebookissa pysyt ajan tasalla toiminnastamme.
Anu Kudjoi
Osuuskunta Vuoksen Taitajat
hallituksen puheenjohtaja
Kuva: Heini Kähkönen (kuva otettu Vuoksen taitajien edellisestä pop up -kaupasta viime syksynä)
perjantai 1. huhtikuuta 2016
Luovuudesta liiketoimintaa
Muutama viikko sitten Luotsie-hanke järjesti Imatralla ”Luovuudesta liiketoimintaa” -seminaarin. Päivän aikana käsiteltiin luovan alan osaamisen yhdistämisestä liike-elämään. Selväksi kävi ainakin, että monenlaista osaamista alueeltamme kyllä löytyy! Aihetta lähestyttiin paikallisten, konkreettisten esimerkkien kautta.
Päivän puhujina olivat tekniikan tohtori Heidi Piili Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä yrittäjät Arttu Muukkonen (HitoHyvä), Hiski Hämäläinen (HiskiShow), Kati Räisänen (Suunnittelutoimisto CDM Oy) ja Anna-Mari Tossavainen (ArtemanoAcoustics). Puheenvuorojen päätteeksi ryhmätöitä veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen.
Nyt kun päivän teemoja on ehditty sulatella jonkun aikaa tilaisuuden jälkeen, tein hieman koontia siitä mitä aiheita iltapäivän aikana nousi esille. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista kannattaa oppia, tässä muutama oma poimintani päivän antoisista tarinoista. Kuinka luovuudesta voi tehdä liiketoimintaa ja miten sen saa kannattamaan?
1. Persoonallisuus kannattaa
Mieti mikä on nimenomaan oma juttusi ja mitä osaat parhaiten? Ehkä löydät jo markkinoilta löytyvään tuotteeseen tai palveluun jonkun oman näkökulman (kuten nuoruus tai uudenlainen palvelukokemus). Tärkeintä on olla oma itsensä, eikä koittaa päteä asioissa, joissa ei tosi asiassa ole hyvä. Jos et osaa talousasioita, hommaa hyvä tilitoimisto. Ei kannata yrittää muuta kuin sitä, minkä oikeasti osaa, eikä kannata kopioida muita. Ja muistaa, että kun kunnioittaa muita ja muiden osaamista, myös muut kunnioittavat sinua.
2. Kaikki lähtee uskaltamisesta
Kannattaa lähteä rohkeasti yrittämään ja kokeilemaan. Paikalla olleet yrittäjät kyseenalaistivat mielikuvan yrittämisen hankaluudesta ja byrokratiasta. Usein varsinkin pienillä paikkakunnilla asiat on mahdollista saada toteutumaan eikä byrokratia ole niin suuri este uudenlaisten asioiden mahdollistamiselle kuin usein pelotellaan. Esimerkkeinä ennakkoluulottomista tapahtumista esillä olivat HitoHyvän Suomen ensimmäinen glögibaari anniskeluoikeuksilla ja ulkoilmaleffateatterimäytökset.
3. Harrastuksesta tai ammattimaisesta luovasta osaamisesta voi tehdä bisnestä
Jos vapaa-ajan harrastuksesta syntyy ammatti, monesti varoitellaan kuinka samalla voi tappaa oman innostuksensa ja hukata hyvän harrastuksen. HiskiShown Hiski Hämäläisellä oli tähän hyvä vinkki: sitten voi hankkia uusia harrastuksia. Jos omalla taiteellisella osaamisella tai harrastuksella onnistuu tienaamaan rahaa, ei se välttämättä ole pois oman intohimon kehittämisestä. Yritystoimintaa voi tehdä asiakasta kuunnellen ja omaa luovaa osaamista toteuttaa sen ohella. Luovuuden ja yrittämisen yhdistelmää ei kannata pelätä!
4. Tahtotilaa tarvitaan
Yrittämisessä kyse ei ole vain tarpeeksi haluamisesta, vaan onnistuneissa tarinoissa taustalla on valtavasti tahtotilaa ja työtunteja. On myös uskallettava irrottaa niistä itselle rakkaistakin asioista, jotka eivät kannata. Kun jotain osasia yritystoiminnasta jää pois, jotain muuta voi tulla tilalle. Kuten CDM:n Kati Räisänen tiaisuudessa totesi: intohimoon tarvitaan aina haasteita, ja haasteet vievät muutokseen. Luopuminen on usein hankalaa, mutta monesti kannattaa, koska ilman luopumisia ei synny tilaa uudelle.
Jos luovan osaamisen liiketoiminnallistaminen kiinnostaa, kysele ja verkostoidu! Etelä-Karjalan alueellakin löytyy paljon ilmaista tukea aloitteleville yrityksille (käänny Kehyn tai Wirman puoleen). Kysy vinkkejä asiantuntijoilta ja kokeneemmilta yrittäjiltä.
Tilaisuuden lopuksi työpajoissa pohdittiin esimerkkien kautta mitä voisimme tehdä yhdessä. Osallistujat ideoivat mm. itse tulostettavan 3D-figuurin, kuinka paikallishistoriaa voisi tuotteistaa, miten äänet vaikuttavat hyvinvointiin julkisissa tiloissa ja minkälainen mobiilisovellus voisi auttaa ravintoloissa ulkomailla. Miksipä esimerkiksi juuri näihin teemoihin liittyviä tuotteita tai palveluita lähdettäisi kehittämään yhdessä eteenpäin?
Kiitos vielä kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Ja ennen kaikkea kiitos kaikille mahtaville puhujille!
Verkostoitumisen suhteen muistattehan rekrytori-tilaisuuden Lappeenrannassa ensi viikolla sekä meneillään olevan Luotsie-hankkeen opiskelija-assistenttien yrityskartoituksen!
Heini Kähkönen
Päivän puhujina olivat tekniikan tohtori Heidi Piili Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä yrittäjät Arttu Muukkonen (HitoHyvä), Hiski Hämäläinen (HiskiShow), Kati Räisänen (Suunnittelutoimisto CDM Oy) ja Anna-Mari Tossavainen (ArtemanoAcoustics). Puheenvuorojen päätteeksi ryhmätöitä veti palvelumuotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen.
Nyt kun päivän teemoja on ehditty sulatella jonkun aikaa tilaisuuden jälkeen, tein hieman koontia siitä mitä aiheita iltapäivän aikana nousi esille. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista kannattaa oppia, tässä muutama oma poimintani päivän antoisista tarinoista. Kuinka luovuudesta voi tehdä liiketoimintaa ja miten sen saa kannattamaan?
1. Persoonallisuus kannattaa
Mieti mikä on nimenomaan oma juttusi ja mitä osaat parhaiten? Ehkä löydät jo markkinoilta löytyvään tuotteeseen tai palveluun jonkun oman näkökulman (kuten nuoruus tai uudenlainen palvelukokemus). Tärkeintä on olla oma itsensä, eikä koittaa päteä asioissa, joissa ei tosi asiassa ole hyvä. Jos et osaa talousasioita, hommaa hyvä tilitoimisto. Ei kannata yrittää muuta kuin sitä, minkä oikeasti osaa, eikä kannata kopioida muita. Ja muistaa, että kun kunnioittaa muita ja muiden osaamista, myös muut kunnioittavat sinua.
2. Kaikki lähtee uskaltamisesta
Kannattaa lähteä rohkeasti yrittämään ja kokeilemaan. Paikalla olleet yrittäjät kyseenalaistivat mielikuvan yrittämisen hankaluudesta ja byrokratiasta. Usein varsinkin pienillä paikkakunnilla asiat on mahdollista saada toteutumaan eikä byrokratia ole niin suuri este uudenlaisten asioiden mahdollistamiselle kuin usein pelotellaan. Esimerkkeinä ennakkoluulottomista tapahtumista esillä olivat HitoHyvän Suomen ensimmäinen glögibaari anniskeluoikeuksilla ja ulkoilmaleffateatterimäytökset.
3. Harrastuksesta tai ammattimaisesta luovasta osaamisesta voi tehdä bisnestä
Jos vapaa-ajan harrastuksesta syntyy ammatti, monesti varoitellaan kuinka samalla voi tappaa oman innostuksensa ja hukata hyvän harrastuksen. HiskiShown Hiski Hämäläisellä oli tähän hyvä vinkki: sitten voi hankkia uusia harrastuksia. Jos omalla taiteellisella osaamisella tai harrastuksella onnistuu tienaamaan rahaa, ei se välttämättä ole pois oman intohimon kehittämisestä. Yritystoimintaa voi tehdä asiakasta kuunnellen ja omaa luovaa osaamista toteuttaa sen ohella. Luovuuden ja yrittämisen yhdistelmää ei kannata pelätä!
4. Tahtotilaa tarvitaan
Yrittämisessä kyse ei ole vain tarpeeksi haluamisesta, vaan onnistuneissa tarinoissa taustalla on valtavasti tahtotilaa ja työtunteja. On myös uskallettava irrottaa niistä itselle rakkaistakin asioista, jotka eivät kannata. Kun jotain osasia yritystoiminnasta jää pois, jotain muuta voi tulla tilalle. Kuten CDM:n Kati Räisänen tiaisuudessa totesi: intohimoon tarvitaan aina haasteita, ja haasteet vievät muutokseen. Luopuminen on usein hankalaa, mutta monesti kannattaa, koska ilman luopumisia ei synny tilaa uudelle.
Jos luovan osaamisen liiketoiminnallistaminen kiinnostaa, kysele ja verkostoidu! Etelä-Karjalan alueellakin löytyy paljon ilmaista tukea aloitteleville yrityksille (käänny Kehyn tai Wirman puoleen). Kysy vinkkejä asiantuntijoilta ja kokeneemmilta yrittäjiltä.
Tilaisuuden lopuksi työpajoissa pohdittiin esimerkkien kautta mitä voisimme tehdä yhdessä. Osallistujat ideoivat mm. itse tulostettavan 3D-figuurin, kuinka paikallishistoriaa voisi tuotteistaa, miten äänet vaikuttavat hyvinvointiin julkisissa tiloissa ja minkälainen mobiilisovellus voisi auttaa ravintoloissa ulkomailla. Miksipä esimerkiksi juuri näihin teemoihin liittyviä tuotteita tai palveluita lähdettäisi kehittämään yhdessä eteenpäin?
Kiitos vielä kaikille tilaisuuteen osallistuneille! Ja ennen kaikkea kiitos kaikille mahtaville puhujille!
Verkostoitumisen suhteen muistattehan rekrytori-tilaisuuden Lappeenrannassa ensi viikolla sekä meneillään olevan Luotsie-hankkeen opiskelija-assistenttien yrityskartoituksen!
Heini Kähkönen
torstai 31. maaliskuuta 2016
Taide osana sote-kenttää, kaupunkiorganisaatioa ja liike-elämää
Taidetta sairaalan seinillä, draaman metodeja palaverissa, visuaalisesti persoonallinen mainosilme tai musiikkityöpajoja palvelukodissa – kulttuuri ja luova osaaminen taipuvat moneksi ja voivat tuoda lisäarvoa alalla kuin alalla. Panostus viihtyvyyteen, ilmeikkyyteen ja persoonallisuuteen ei välttämättä ole kuluerä, vaan nimenomaan satsaus niin liikevaihtoon kuin hyvinvointiin.
Mutta kuinka tämä käytännössä järjestyy? Nyt on mahdollista päästä kuulemaan ja keskustelemaan lisää Hyvinvoinnin välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan Lappeenrantaan Saimaan amk:lle perjantaina 8.4. klo 12.00–15.00.
Myös Luotsie-hanke on menossa mukana! Tuomme esille opiskelijayrittäjyyttä ja siinä meitä avustaa Osuuskunta Vuoksen taitajat. Osuuskunta on alun perin perustettu Saimaan ammattiopisto Sampon yhteyteen opiskelijoiden työpaikaksi. Nyt opiskelijat ovat valmistumassa, mutta Taitajat jatkaa toimintaansa jäsentensä työnantajana. Osuuskunnassa toimii ompelijoita, sisustusstailaajia, tekstiiliartesaaneja ja puuseppiä.
Rekrytorilla Taitajat esiintyvät Ilon pirskahduksia-teemalla. Näytämme että opiskelijayrittäminen ei ole ryppyotsaista ja ikävää puuhaa. Messupisteellä pääsee näkemään miten ompelija muotoilee haute couture-asua, voi kokeilla naurujoogaa tai osallistua Naurujoogamatto-yhteisötaideteoksen kutomiseen.
Tilaisuudessa voi kuulla myös Luotsie-hankkeen muista yhteistyökuvioista. StartUpMillin tiloissa toimiva NastaTechnologies on mukana hankkeen pilottikokeilussa, jossa tilojen toimivuutta ja visuaalisuutta kehittämässä ovat Uudistimen sisustussuunnittelijat. Kuinka innovatiivisuus ja taide voivat näkyä startup-yrityksessä?
Iltapäivän ohjelma:
12:00 – 12:45 mitä kentällä tapahtuu? Lyhyet puheenvuorot mukana olevilta tahoilta.
12:45 – 14:00 paneelikeskustelu: Miten taide integroituu sote-kentälle, kaupunkiorganisaatioihin ja liike-elämään?
Mukana keskustelemassa Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs, Eksoten taidekoordinaattori Marjukka Ervelius, Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolasto, kuvataiteilija Timo Tähkänen, Kaakon taiteen Anna Vilkuna, Osuuspankin viestintäpäällikkö Anna-Leena Kaarna sekä Eksoten hallituksesta Katri Pulli. Keskustelua johtaa Juha Iso-Aho Humakista.
14:00 – 15:00 iltapäiväkahvit ja tutustuminen rekry-toriin
Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen, tervetuloa mukaan!
Kahvitarjoilujen vuoksi tilaisuuteen ilmoittautumiset osoitteeseen minna.taipale(at)humak.fi 5.4. mennessä.
TERVETULOA!
Rekry-torissa mukana ovat:
•Hyvinvoinnin välitystoimisto
Aluekoordinaattori Minna Taipale & Tatu ja Sote opiskelijat
• Etelä-Karjalan lasten kulttuurikeskus Metku
Toiminnanjohtaja Minna Pirilä-Martti
• Kaakon taide
Taidejohtaja Anna Vilkuna
• Luotsie – uutta luova yrittäjyys Etelä-Karjalassa
Projektipäällikkö Heini Kähkönen, Humak
• TaideART
Lehtori Marianne Viinikainen, Saimaan amk
• Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista
Projektipäällikkö Päivimaria Seppänen, Socom
Mutta kuinka tämä käytännössä järjestyy? Nyt on mahdollista päästä kuulemaan ja keskustelemaan lisää Hyvinvoinnin välitystoimiston järjestämään Rekrytori-tapahtumaan Lappeenrantaan Saimaan amk:lle perjantaina 8.4. klo 12.00–15.00.
Myös Luotsie-hanke on menossa mukana! Tuomme esille opiskelijayrittäjyyttä ja siinä meitä avustaa Osuuskunta Vuoksen taitajat. Osuuskunta on alun perin perustettu Saimaan ammattiopisto Sampon yhteyteen opiskelijoiden työpaikaksi. Nyt opiskelijat ovat valmistumassa, mutta Taitajat jatkaa toimintaansa jäsentensä työnantajana. Osuuskunnassa toimii ompelijoita, sisustusstailaajia, tekstiiliartesaaneja ja puuseppiä.
Rekrytorilla Taitajat esiintyvät Ilon pirskahduksia-teemalla. Näytämme että opiskelijayrittäminen ei ole ryppyotsaista ja ikävää puuhaa. Messupisteellä pääsee näkemään miten ompelija muotoilee haute couture-asua, voi kokeilla naurujoogaa tai osallistua Naurujoogamatto-yhteisötaideteoksen kutomiseen.
Tilaisuudessa voi kuulla myös Luotsie-hankkeen muista yhteistyökuvioista. StartUpMillin tiloissa toimiva NastaTechnologies on mukana hankkeen pilottikokeilussa, jossa tilojen toimivuutta ja visuaalisuutta kehittämässä ovat Uudistimen sisustussuunnittelijat. Kuinka innovatiivisuus ja taide voivat näkyä startup-yrityksessä?
Iltapäivän ohjelma:
12:00 – 12:45 mitä kentällä tapahtuu? Lyhyet puheenvuorot mukana olevilta tahoilta.
12:45 – 14:00 paneelikeskustelu: Miten taide integroituu sote-kentälle, kaupunkiorganisaatioihin ja liike-elämään?
Mukana keskustelemassa Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs, Eksoten taidekoordinaattori Marjukka Ervelius, Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolasto, kuvataiteilija Timo Tähkänen, Kaakon taiteen Anna Vilkuna, Osuuspankin viestintäpäällikkö Anna-Leena Kaarna sekä Eksoten hallituksesta Katri Pulli. Keskustelua johtaa Juha Iso-Aho Humakista.
14:00 – 15:00 iltapäiväkahvit ja tutustuminen rekry-toriin
Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen, tervetuloa mukaan!
Kahvitarjoilujen vuoksi tilaisuuteen ilmoittautumiset osoitteeseen minna.taipale(at)humak.fi 5.4. mennessä.
TERVETULOA!
Rekry-torissa mukana ovat:
•Hyvinvoinnin välitystoimisto
Aluekoordinaattori Minna Taipale & Tatu ja Sote opiskelijat
• Etelä-Karjalan lasten kulttuurikeskus Metku
Toiminnanjohtaja Minna Pirilä-Martti
• Kaakon taide
Taidejohtaja Anna Vilkuna
• Luotsie – uutta luova yrittäjyys Etelä-Karjalassa
Projektipäällikkö Heini Kähkönen, Humak
• TaideART
Lehtori Marianne Viinikainen, Saimaan amk
• Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista
Projektipäällikkö Päivimaria Seppänen, Socom
perjantai 18. maaliskuuta 2016
Luotsie-hankkeen opiskelija-assistentit esittelyssä
Luotsie -hankkeen ”assarit” ovat päässeet lisääntymään tässä alkuvuoden aikana.
Keitä myö ollaan?
”Nimeni on Elsa Melkko ja olen toisen vuoden markkinoinnin opiskelija Saimaan ammattikorkeakoulusta. Toimin tiimiyrittäjänä Markkinointiosuuskunta Luxissa, joka on meidän markkinoinnin opiskelijoiden perustama osuuskunta. Toteutamme erilaisia markkinointiin liittyviä projekteja ja samalla opimme yrittäjyyttä osuuskuntatoiminnan kautta. Minulle työelämästä tulleena osuuskuntamuotoinen opiskelu on sopinut erittäin hyvin, koska koen saavani siitä enemmän hyötyä kuin pelkästä teorian opiskelusta. Käytännön tekeminen antaa hyvät opit ja verkostot tulevaan työelämään. Olen aiemmalta koulutukseltani vaatetusalan artesaani, joten työskentely Luotsie -hankkeessa on oiva tapa päästä yhdistämään luovuus ja liiketalous. Odotan innolla hankkeen etenemistä ja esimerkiksi sitä, millaisia pilottikokeiluita syntyy ja kuinka ne etenevät.”
”Ja minä olen Noora Harju, ollut Luotsie -hankkeessa mukana marraskuusta lähtien. Omaan yrittäjätaustan vuodesta 2008 lähtien, noin niin kuin virallisesti. Tosin olen elänyt ja asunut lapsesta saakka yrittäjäperheessä, joten yrittäjyys on sisäänrakennettu ominaisuus, josta ei taida irti päästä vaikka haluaisi. Ainakin välillä tuntuu, etteihän tässä mitään järkeä ole. :) Mutta yrittäjyyteen kuuluu myös se, ettei periksi anneta, vaan kun yksi puu kaatuu eteen, niin sitten vaihdetaan suuntaa. Opiskelen kolmatta vuotta yritysjuridiikkaa Saimaan ammattikorkeakoulussa sekä aloitin vastikään graafisen suunnittelun harrastelun Helsinki Design Schoolissa. ”
Ja mitä myö tehhää?
Noora Harju ja Elsa Melkko toetuttavat yrityskartoituksen maalis-huhtikuun aikana. Yrityskartoituksella selvitetään paikallisten yritysten tarpeita ja toiveita, joiden pohjalta kehitetään hankkeen tarjoamaa verkostoa ja jo mukana olevien luovien alojen yrittäjien palveluntarjontaa. Samalla voidaan saattaa yrittäjiä yhteen palveluiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kartoitusta toteutetaan suoraan tapaamalla yrittäjiä puhelimitse ja kasvotusten. Tavoitteemme on, että yrityskartoituksen pohjalta syntyisi uusia pilottikokeiluita ja yrittäjät lähtisivät rohkeasti mukaan tutustumaan paikallisten luovien alojen osaajien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hanke ja pilottikokeilut ovat oiva tapa kehittää verkostoja, sekä löytää uusia potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Luovien alojen osaajat ja oppilaitosyhteistyö tarjoavat myös monipuolisia mahdollisuuksia yrittäjille löytää ratkaisuja esimerkiksi työpaikan viihtyvyyteen ja toimivuuteen sekä markkinointiin.
-
Luotsie-hanke tiedottaa prosessin aikana kuinka kartoitus etenee. Kevään mittaan tiedotamme myös tuloksista jo käynnissä olevista piloteista, paljon mielenkiintoisia virityksiä on jo saatu alulle!
Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä joko assistentteihimme:
noora.harju(at)saimia.fi, elsa.melkko(at)saimia.fi
…tai hankkeen projektipäällikkö Heini Kähköseen: heini.kahkonen(at).humak.fi
Keitä myö ollaan?
”Nimeni on Elsa Melkko ja olen toisen vuoden markkinoinnin opiskelija Saimaan ammattikorkeakoulusta. Toimin tiimiyrittäjänä Markkinointiosuuskunta Luxissa, joka on meidän markkinoinnin opiskelijoiden perustama osuuskunta. Toteutamme erilaisia markkinointiin liittyviä projekteja ja samalla opimme yrittäjyyttä osuuskuntatoiminnan kautta. Minulle työelämästä tulleena osuuskuntamuotoinen opiskelu on sopinut erittäin hyvin, koska koen saavani siitä enemmän hyötyä kuin pelkästä teorian opiskelusta. Käytännön tekeminen antaa hyvät opit ja verkostot tulevaan työelämään. Olen aiemmalta koulutukseltani vaatetusalan artesaani, joten työskentely Luotsie -hankkeessa on oiva tapa päästä yhdistämään luovuus ja liiketalous. Odotan innolla hankkeen etenemistä ja esimerkiksi sitä, millaisia pilottikokeiluita syntyy ja kuinka ne etenevät.”
”Ja minä olen Noora Harju, ollut Luotsie -hankkeessa mukana marraskuusta lähtien. Omaan yrittäjätaustan vuodesta 2008 lähtien, noin niin kuin virallisesti. Tosin olen elänyt ja asunut lapsesta saakka yrittäjäperheessä, joten yrittäjyys on sisäänrakennettu ominaisuus, josta ei taida irti päästä vaikka haluaisi. Ainakin välillä tuntuu, etteihän tässä mitään järkeä ole. :) Mutta yrittäjyyteen kuuluu myös se, ettei periksi anneta, vaan kun yksi puu kaatuu eteen, niin sitten vaihdetaan suuntaa. Opiskelen kolmatta vuotta yritysjuridiikkaa Saimaan ammattikorkeakoulussa sekä aloitin vastikään graafisen suunnittelun harrastelun Helsinki Design Schoolissa. ”
Ja mitä myö tehhää?
Noora Harju ja Elsa Melkko toetuttavat yrityskartoituksen maalis-huhtikuun aikana. Yrityskartoituksella selvitetään paikallisten yritysten tarpeita ja toiveita, joiden pohjalta kehitetään hankkeen tarjoamaa verkostoa ja jo mukana olevien luovien alojen yrittäjien palveluntarjontaa. Samalla voidaan saattaa yrittäjiä yhteen palveluiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kartoitusta toteutetaan suoraan tapaamalla yrittäjiä puhelimitse ja kasvotusten. Tavoitteemme on, että yrityskartoituksen pohjalta syntyisi uusia pilottikokeiluita ja yrittäjät lähtisivät rohkeasti mukaan tutustumaan paikallisten luovien alojen osaajien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hanke ja pilottikokeilut ovat oiva tapa kehittää verkostoja, sekä löytää uusia potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Luovien alojen osaajat ja oppilaitosyhteistyö tarjoavat myös monipuolisia mahdollisuuksia yrittäjille löytää ratkaisuja esimerkiksi työpaikan viihtyvyyteen ja toimivuuteen sekä markkinointiin.
-
Luotsie-hanke tiedottaa prosessin aikana kuinka kartoitus etenee. Kevään mittaan tiedotamme myös tuloksista jo käynnissä olevista piloteista, paljon mielenkiintoisia virityksiä on jo saatu alulle!
Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä joko assistentteihimme:
noora.harju(at)saimia.fi, elsa.melkko(at)saimia.fi
…tai hankkeen projektipäällikkö Heini Kähköseen: heini.kahkonen(at).humak.fi
keskiviikko 16. maaliskuuta 2016
Etelä-Saimaalle on suunnitteilla UNESCO-Geopark
Tuomme Luotsie-hankkeessa mielellämme esille myös muiden paikallisten hankkeiden ja toimijoiden tarjoamista mahdollisuuksista luoville aloille. Näistä esimerkkinä tässä vieraskynä-teksti liittyen kulttuurimatkailuun Etelä-Karjalassa.
"Geopark on alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Etelä-Saimaalle suunnitteilla olevan Geoparkin sisältöteemana on Saimaan tarina.
Geoparkin keskeisenä ajatuksena on kehittää aluetta ja paikallistaloutta kestävän geoturismin kautta. Geoparkissa on tärkeä lisätä myös alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja arvostusta geosisältöjen esiin tuomisen myötä. Suomessa Geoparkeja on toistaiseksi yksi Rokualla, Euroopassa niitä on jo lähes seitsemänkymmentä ja maailmalla yli sata. Etelä-Saimaan alue voi jättää jäsenhakemuksensa UNESCOlle aikaisintaan marraskuussa 2016. Geoparkit ovat UNESCOn pysyvää toimintaa maailmanperintökohteiden tavoin, mutta ne eivät ole suojelualueita.
Geoparkissa tärkeää ovat paikalliset, laadukkaat tuotteet. Alueen yrittäjät ja luovan alan toimjat voivat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he laatukoulutuksen jälkeen saavat tuotteilleen Geopark-logon, joka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolilla maailmaa. Geopark linkittää yrittäjät myös kansainväliseen Geopark-toimintaan, jonka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu."
Lisätietoja hankkeen ja UNESCOn sivuilta:
Saimaa Geomatkailukohteeksi-hanke: KLIK!
UNESCO-Geoparkit: KLIK!
Yhteydenotot:
Minna Kähtävä-Marttinen
projektipäällikkö
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
F.O. Virtasen katu 6, 55100 Imatra
puh. 020 617 2254
minna.kahtava-marttinen(at)imatra.fi
Kuva: Arto Hämäläinen
Teksti: Minna Kähtävä-Marttinen
"Geopark on alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Etelä-Saimaalle suunnitteilla olevan Geoparkin sisältöteemana on Saimaan tarina.
Geoparkin keskeisenä ajatuksena on kehittää aluetta ja paikallistaloutta kestävän geoturismin kautta. Geoparkissa on tärkeä lisätä myös alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja arvostusta geosisältöjen esiin tuomisen myötä. Suomessa Geoparkeja on toistaiseksi yksi Rokualla, Euroopassa niitä on jo lähes seitsemänkymmentä ja maailmalla yli sata. Etelä-Saimaan alue voi jättää jäsenhakemuksensa UNESCOlle aikaisintaan marraskuussa 2016. Geoparkit ovat UNESCOn pysyvää toimintaa maailmanperintökohteiden tavoin, mutta ne eivät ole suojelualueita.
Geoparkissa tärkeää ovat paikalliset, laadukkaat tuotteet. Alueen yrittäjät ja luovan alan toimjat voivat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he laatukoulutuksen jälkeen saavat tuotteilleen Geopark-logon, joka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolilla maailmaa. Geopark linkittää yrittäjät myös kansainväliseen Geopark-toimintaan, jonka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu."
Lisätietoja hankkeen ja UNESCOn sivuilta:
Saimaa Geomatkailukohteeksi-hanke: KLIK!
UNESCO-Geoparkit: KLIK!
Yhteydenotot:
Minna Kähtävä-Marttinen
projektipäällikkö
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
F.O. Virtasen katu 6, 55100 Imatra
puh. 020 617 2254
minna.kahtava-marttinen(at)imatra.fi
Kuva: Arto Hämäläinen
Teksti: Minna Kähtävä-Marttinen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)